Asiaa fani hihhuloinnista

Tulipas tässä tälläinen asia eteeni kun netin ihmeellisessä maailmassa pyörin.
Eli fanit siis. Tämä ihmeellinen ihmistä muistuttava eläin on valmis maksamaan vaikka esim. Bieberin vasta paskannetusta paskasta mansikoita, saadakseen sen itselleen. No kukaan tuskin oikeasti ostaisi mitään tälläistä mutta hei, on sitä hullumpiakin nähty. Mutta mikä saa ihmisen oikeasti fanittamaan jotakin niin kovasti että olisi valmis melkein mihin tahansa tekoon saadakseen jotain? Tai entäs sellainen fani joka ei tykkääkkään jostain mitä hänen esim. lempi artistinsa sanoo että jotain uutta päätti kokeilla? Fani sanookin tähän että hirvee takin kääntäjä, rahan perässä vehtaava huomiohuora.

Mikä siis saa ihmisen käyttäytymään niin uskollisesti jotakin kohtaan? Merkkiuskovainen esimerkiksi, kuten minä voisin sanoa olevani jossain määrin. Voi kenties perustella asiaa tuotteen laatuun vedoten. Itselläni on esimerksi Sony Ericssonin puhelin. Onkos 3 Sony menossa. Aina vähän uudenpaa ja parempaa vaihtanu 2v välein. Kovasti olen pitänyt enkä ongelmia juuri löytänyt, toisin kuin vaikka voisin sanoa paskasta NOKIASTA! En enää ikinä sormeani sellaiseen paskaan sotke. NIH.

Mutta takaisin itse asiaan eli siihen asiaan mitä en ymmärrä. Itse en voi sanoa fanittavani esim. jotain bändiä todella paljon. Esim kävisin jokaisella keikalla, ostain heidän bändipaitojaan etc. Koska se on minusta...räikeää? Kyllä minulla muutama bändi paita voi löytyäkkin, vieläpä sellaiselta bändiltä jota kuuntelen hieman useamminkin. Mutta en silti pidä itseäni HC fanina. En vain ole tätä koskaan ymmärtänyt ja pidän sitä jopa jossain määrin naurettavana.

Mitenkäs sitten suu pannaan kun kyseessä onkin vaikka jokin sarja? TV sarja tai vaikka videopeli sarja.
Star Trekillä on esimerkiksi käsittääkseni varsin suuri fani lauma. Samoin Tähtiportilla. Niin ja miksei Star Warsilla sekä LOTR:illa. Mitä itse olen joitain näitä sarjoja/elokuvia katsonut niin ainakin Tähtiportti on hyvä, mutta siihen tulleista "lisä"osista en niin välitä. Star Warsin alkuperäisestä trilogiasta pidin kovasti lapsena ja kyllä se näin vanhempanakin on vielä nostalgisia tunteita herättävä. Uudemmasta kolmikosta en sitten juurikaan pitänyt, enkä juurikaan mitään niistä muista. Tehosteet hienommat kyllä mutta onko se nyt aina pää asia kaikessa? Minusta esimerkiksi 80-90 luvun kauhuleffat ovat paljon parempia kuin nykyiset, joiden hirviöt sun muut tehosteet on tehty täysin tietokoneilla. Poikkeuksia tietysti on.

Niin mitenkäs ne videopelit sitten? Otetaan nyt vaikka paska myrskyyn joutuneen Resident Evil malliksi. Hyvin moni fani huutaa ensimmäisten kolmen nimeen orgasmin saatuaan. Itse olen melko vasta pelannut näitä "Wanhoja" klassikoita. Eipä ne minusta kyllä enää niin pelottavia ole eivätkä kyllä myöskään mitään eloonjäämis kauhuakaan koska näin vanhempana niitä osaa pelata paremmin. Olen nimittäin nähnyt keskusteluja jossa juurikin tämä "ei ole enää eloonjäämiskauhua" tekstin pätkä on avain asemassa. Kyllä, ressu 4 muutti käsitystä siitä miten näitä pelataan. Mököt osasivat käyttää aseita ja jopa väistellä luoteja etc. 5 Osassa tämä jatkui mutta jossain määrin huonompaan suuntaan mentiin minusta ainakin tekoälyn saralla, varsinkin sen omalla puolella olevan tekoälyttömyys alkoi nopeasti rassaamaan ainakin minun aivojani. Onneksi tähän peliin tehtiin toimiva Co-op systeemi josta pidin kovasti. Se myös nosti pelin uudelleen pelattavuus arvoa minun silmissäni hyvinkin paljon. Näistäkin vielä tosin valitettiin/valitetaan edelleen. Mitä te fanit oikein kaipaatte? Nyt on tulossa spinoff peli sekä 6 osa Resident Evil sarjasta. Ainakin spinoff sarjassa voi pelata kaverin kanssa, juosta JA ampua sekä puukosta on oikeasti jotain hyötyä.

Tosiaan oma mielipiteeni tästä asiasta on, lopettakaa fanit se itkeminen ja katsokaa miltä se peli näyttää kun oikeasti sitä pelaatte. Wanhan perään on turha haikailla. Sanontakin sanoo että "vanha suola janottaa" tai "aika kultaa muistot" Itselläni on monen elokuvan/pelin/sarjan kanssa käynyt juuri tällä tavalla. Aika on kullannut muistot paremmaksi kuin ne ovatkaan. Muumit tosin on poikkeus =D mutta tohtori Sykerö taasen...voi luoja mitä sitä on lapsena katsonut...

Pointti lyhennettynä, mitään ei kannata fanittaa ja ne jotka fanittaa, fanittakaa omassa päässänne elkääkä huudelko sitä joka paikassa. Kiitos.