Insta

Steam ID

PSN ID

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Naminami saatana, olutta siis

Kokeilin kun alkon hyllyssä näin :D eli Baltika wheat beer 5.0 vol.


  • Makea tuoksu
  • Erittäin vaahtoisa
  • SIIS ERITTÄIN
  • Maku ei vastaa tuoksua
  • Pistävä, hyvin maltainen
  • Normaali oluen maku
  • Eroaa suomalaisesta oluesta kuitenkin maultaan
  • Vaahto ei lopu koskaan...saatana
  • Jonkin aikaa ässehdittyään, maku paranee. Mielenkiintoista
  • Makeahko maku nousee esille
  • Ei paha, vaikka aluksi luulin että normaali olut
  • Hintansa väärti mielestäni, noin 3€ maksoi
Tuo vaahto ei tosiaan häipynyt missään vaiheessa.
Johtopäätös, voisin harkita vakavissani ostavani tätä jatkossa. Ikävä kyllä taisi alkossa lukea että poistuva tuote, että vittuiks män nämäkin suunnitelmat.

tiistai 22. lokakuuta 2013

Lapin Kulta Luomu 4.5vol

Tälläistä päätin tällä kertaa kokeilla. Hyvää oli, yllättävää kyllä kun SUOM! olut kyseessä.



  • Vaalea lager, yllättävän vaalea suorastaan
  • Kohtalaisen vaahtoava
  • Hyvä tuoksu, hieman "piilossa"
  • Sopiva humalan tuoksu, nautinnollinen
  • OOO tämähän on hyvää (yllätyin oikeasti)
  • Miellyttävä maku
  • Sopivan "maukas"
  • Jälkimaku hyvä, miellyttävä
  • Hieman "pistelevä" kielen päällä kun useamman hörpyn ottanut
  • Lopussa maku alkaa tuntua pahalta (en juo niin paljoa olutta että voi olla syynä)
Mitähän tästä sanoisi? Kyllä se vaan omaan makuun tuntuu tämä poron kusi olevan paras. 

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Liikaa pelejä taas vaihteeksi

Meinasinpas unohtaa, tosin juurikin siksi olen unohtanutkin. Kun tuli taas tilattua kasa pelejä kun halvalla sai...oli pakko ottaa.

PS3 tuli laitettua Metal Gear Legacy Collection. Kaikki gearit jotka ovat pääjuoneen kytköksissä nyt yksissä kansissa. Mahtavuutta, loputonta orgasmia. MGS 3 menin juuri läpi ja kyllä se on vaan aika hyvin vanhennut, vaikka siis kyseessä HD editio mutta pelimekaniikat sun muut on jees. Harmitti vain kun huomasin, ettei kyykky kävelyä tässä ollut. Sekoitin sen johonkin toiseen Metal Gear peliin..varmaan Peace Walkeriin (missä tosin ei voi ryömiä ja muitakin toimintoja karsittu koska alunperin PSP peli).

Myös Dance Dance Revolution jonka mukana tuli tanssimatto. Ihan vain siksi kun halvalla sai. Sekä on se joskus kiva heilua. Yllättävän hankalaa muuten.

Vitalle sain Killzone Mercenaries pelin, helvetin hyvä FPS Vitalle. Olen hyvin tyytyväinen ostokseeni. Siinä tosin voin sanoa miinuksesi, ettei ole välitallenuksia. Hankala jättää peli kesken, vaikkakin Vita kykenee jatkamaan siitä mihin akku loppui. Ettei se maailma siihen kaadu, mutta silti typerää. Muuta suurempaa vikaa en siitä keksi.

Kullalle ostettiin Pokemon X, sitä en ole ehtinyt itse pelaamaan ollenkaan kun tässä talossa on eräs poksu fani joka ei muuta tee kuin pelaa sitä, :D hyvä on, liioittelen hieman. Mutta siinä ei pysty edelleenkään tekemään uutta hahmoa, ilman että hävittäisi vanhan, joten kulta saa sen kaikessa rauhassa pelailla, katson itse jos joskus jaksan sitten sitä pelailla.

Nyt kun käteni kuitenkin pelittää, vaikka aluksi pelkäsin sen kipeytyvän tatskan takia niin pahasti, etten voisi mitään tehdä. Otankin nämä muutamat lomapäivät "hyöty" käyttöön ja koitan mennä mahdollisimman monta Metal Gear peliä läpi. Kuten sanoin, yhden jo menin. Koitan myöskin sellaista tehdä, että menisin ne kronologisessa järjestyksessä. Tämähän ei täysin ole mahdollista, sillä tuleva MGS V sijoittuu 60-70 luvulle, kuten Peace Walker. En tosin muista kumpi nyt aiemmin tai jälkeen tapahtuu. Mutta loistava peli se uusikin tulee olemaan.

Ai niin, ei auta asiaa plus jäsenyys kun lisää pelejä taas tulossa loppu kuusta...perkele. Pitäisi tuo Dragons Dogma pelata läpi ja samoin Fire Emblem ja The Last of Us peliin pitäisi kohta tulla sen yksinpeli lisäosan jota olen jo pitkään odottanut.

Saa nähdä jaksanko kirjoittaa arvosteluja noista parista pelistä mitä olen läpi mennyt, nimittäin XCOMin ja MGS3.

No aikaahan minulla poloisella on..ainakin muutama päivä ylimääräistä. Että katsotaan.

Väriä elämään

No nahkaan sitä väriä oikeastaan tuli. Uuden tatuoinnin pistin ja nyt meni peitto neitsyys. Seuraavalle isommalle projektillekkin aika varattiin ja sillä saan tuon häpeän aiheen peittoon mukavasti. Eli Suomi Finland tekstin ja leijonan.
Miksi häpeän aihe? No jellona itsessään on ihan siisti. Muttei todellakaan mikään taiteellinen luomus. Tekstin kävin ottamassa muualla ja se meni vituiksi, sen jälkeen tosin opin ettei kannata käydä "harrastelijoilla" nahkaansa värjäyttämässä. Myöskin asiaan vaikuttaa muotopuoli seikkojen lisäksi se, että se kuvastaa minun vanhaa ajatusmaailmaani. En ole enää mikään..hmmm isänmaan ystävä, sanotaanko näin? Ei täällä ole asiat enää niin hyvin mitä on ollut, enkä olisi tämän maan puolesta valmis tappamaan käskystä.
Pistin aikonaan tuon jellonan hieman ennen armeijaan menoa. Siihen tosin tuli muutenkin sitten lykkäys ja jo silloin alkoi rakoilemaan usko tähän yhteiskuntaan. Kaikkia muuta paskaa välillä sattui, sekä kasvaminen "aikuiseksi" ja ymmärrys siitä ettei mikään oikeastaan ole niin musta valkoista mitä moni luulee.
En sano, etteikö armeijasta voisi joillekkin jotain hyötyä olla. Ehkä sieltä niitä kavereita saa ja oppii tekemään jotain järkevää, kuten vaikka kenkien hoito ja sängyn petaaminen (thumbs up). Itse kuitenkin nämäkin taidot osasin jo ennen armeijaa. Sekä aseella olen ampunut jo pienestä pitäen. Edelleen metsästän. Ei ole moni kaapunkilainen varmaan mitään elävää edes koskaan tappanut. Siis itse ja tietoisesti.

Mutta takaisin aiheeseen, armeija vastaisesta kannastani riittäisi lätinää mutta ah, netin ihmeellisessä maailmassa se on niin turhaa puhua. Ei sitä juuri kukaan ymmärtäisi. Trollaamista ja muuta "mukavaa".

Eli uusi "kuvani" näkyykin noissa kuvissa mitä instanttigrammin kautta tänne tulee. Lukko jossa sisuksen hammasrattaat näkyvät sekä hieman liekki kuviota :3 on niin ihanata, kun en ole itse mitenkään lahjakas taiteiden parissa. Ajatukset osaavat kuvan muodostaa mutta kädet eivät toimi. Mutta asiaa kompensoi kovasti se, että artisti jolla käyn laittamassa tatuointini, osaa suoraan pistää juuri sellaisen tatuoinnin kuin tarkoitin ja vieläpä pistää sen paremman näköiseksi mitä se omassa pienessä päässäni edes oli.

Mikäkö tatuoinnin tarkoitus on? No siitä löytyy vivahteita, mutta pääpointti sillä on se, että se on "rakkaus" tatuointi. Kullalleni tulee avain jossain vaiheessa ihoon ja minulla on jo lukko johon se avain sopii.

Pointtina vielä sellainen jännä juttu, että kullan timantti oli paaaaljon kipeämpi kuin tämä minun lukkoni :D hieman on käsi turvonnut ja välillä tuntuu pistelyä. Mutta siinäpä se, pystyn käyttämään kättäni eikä asennolla ole juurikaan väliä missä sitä pidän. Kalvon takia tosin pitää joitain liikkeitä välttää. En nimittäin jaksaisi sitä rasvaus, pesu, rasvaus meininkiä. Nykyään niin helppoa kun ostaa Opsite kalvon ja nakkaa tatuoinnin päälle, sitten siis kun pahimmat vuodot on jo vuotanut. Suojaa ja hengittää, sekä kohtuu helppo laittaa...muualle kuin kämmen selkään.

Seuraavaa tatuointi aikaa odotellessa.


perjantai 11. lokakuuta 2013

Napandeer numbra twå

No kerta innostuin otin toisenkin oluen. OMAKSI SURUKSENI SAATANA!
Kyseessä siis suomi kusi..jälleen kerran. Juurikin Suomi kusi. Olvi saatana.
Pahoittelen kielenkäyttöäni, mutta juurikin tälläisten vuoksi minulta meni usko siihen, että olut juomissa voi olla eroja. Tämä taas vain aiheutti itsessäni sen reaktion, sen "maksoin tästä kuinka paljon?!" Kun luulin saavani jotain erilaista. Kyseessä siis Olvin CXXXV olut.

Tästä paskasta ei kannata kyllä maksaa sitä mitä marketti vaatii. Samaan kategoriaan uppoaa kuin kaikki muutkin suomi oluet. Eikö me oikein osata suomessa tehdä olutta? Vai ollaanko täällä niin kännisiä että ei välitetä mausta? Nevermind typerä kysymys. Ollaan alkoholisteja kaikki.
  • Vahva kusinen kaljan haju, pistävä
  • Vaalea olut
  • Vaahtoaa kovasti
  • Perus suomi olut
  • Hieman pistävä maku
  • Jälkimaku ok, ei jää suuhun
  • Liikaa hintaa laatuun nähden
Eli niin. Pahoitteluni heille jotka ovat siinä uskossa että suomalaisissa kaljoissa olisi suuria eroja. Näin ei ole. Tai ainakaan minun kohdallani ei ole ikävä kyllä kovin useasti toteutunut. Joissain ulkomaalaisissa oluissa olen huomannut selviä eroja. En tiedä onko se syy mausteissa mitä käytetään vai missä. Suomi kaljat vain maistuvat niin samalta ainakin minun suussani, että jos kännit haluan ostan sitä halvinta. Tai no ehkä pieni vivahde maussa oli juurikin Lapin Kullassa. Joten ehkä pidättäytyisin siinä. En tiedä. Onneksi olutta on kuitenkin monen merkkistä ja laatuista...ikävä kyllä. Matka jatkuu, elkää kysykö miten, kysykää miksi?


Spec Ops The Line

Mielenkiintoinen 3rd person shooter. Sinällään tämä peli ei tuo mitään uutta genreen. No, yrittää tätä "hiekka" juttua ajaa etteenpäin. Voi joissain kohdissa hukuttaa vihollisen hiekkaan kun ampuu vaikka lasin rikki tai kranaatin kun nakkaa maahan jossa hiekkaa, niin hetkeksi tulee näköeste kun hiekka pölisee. Hyvin harvoin itse tätä effektiä edes käytin saatikka edes huomasin. Eli käytännössä, putkijuoksu räiskintä.

No niin siinä siis peli pähkinän kuoressa. Entäs juoni? No en oikeen tiiä, erikois ryhmä lähetetään kattomaan että mikä siellä mättää, no hommat mättää ja kaikki hommat kusee muutenkin kun pääsankarimme/antisankarimme päättää ominpäin että jäädäänpä tänne ettimään se yksi henkilö..joku luutnantti joka on hommista vastuussa vaikka ois pitänyt kotiin palata ajat sitten. Rättipää landiassa siis seikkaillaan yllättys yllätys. Dubain kaupunki on hautautunut hiekan alle ja "pieni" sotilas armeija on sinne lähetetty auttamaan evakuoinnissa. Jos ihmettelette miksi minulla tämä teksti on niin sekavaa niin se johtuu siitä, että tässä oli juoni toisaalta melko sekava itsessään ja toisaalta niin tuttua "USA! USA!" toiminta dialogia täynnä etten oikein edes jaksanut keskittyä mitä tässä tapahtuu, saati välittää.

Pelattavuus on kohdillaan muuten, mutta välillä suojassa pysyminen tuottaa ongelmia. Monen monta kertaa kuolin siksi, ettei hahmoni halunnut pysyä siellä suojassa. Tiedä sitten että liikutinko sen verran väärään suuntaan tattia, että hahmo nousi sen takia suojasta vai mikä siinä mättäsi. Muuten on kontrollit ihan ok.

Graafinen ilme aika perus Unreal engine 3 tuotosta. Ei hirveänä ole muokattu mitään. Ei ole ruma muttei nättikään tämä peli.

Äänet aika perus höttöä. En huomannut mitään hienoja efektejä. Voisi sanoa että käytetty sellaista purkitettua sota materiaalia tätä peliä tehdessä. Joidenkin aseiden äänet tuntuivat kyllä vaisuilta ja teennäisiltä. Ainakin AK-47 nakutus tuntui vähemmän metalliselta mitä olen muissa sotapeleissä tottunut kuulemaan.

En pitänyt siitä, että pakko syötettiin muutamassa kohdassa tiettyjä valinta kohtia. Sehän se on, pelissä kun oli aika paljon moraalista harmaata aluetta ja tunnetiloja koitettu ängetä. Esimerkkinä, eräässä kohdassa tulee kaksi köysissä roikkuvaa henkilöä vastaan. Tehtäväsi on ampua toinen. Ammutko sotilaan joka teki vain mitä on käsketty, vai ammutko siviilin joka...muistaakseni varasti vettä. Tämän tyyppisiä kohtauksia tulee vastaan pelissä muutama. Sitten hierotaan pelaajan naaman dialogeissa "aina on vapaus valita" no ei, ei oikeastaan. Tässä pelissä kun minun ei anneta valita. Se on jokotai. Pelit kun eivät etene ellei jotain päätöstä tee. Hyvää tai pahaa. Tai siis tämän tyyppiset pelit eivät siis etene. Mutta niin, ymmärsin tosin itse pelin sanoman. Sota on perseestä, eikä sodassa ole mikään niin yksinkertaisen mustaa ja valkoista. Kaikki on harmaata.

Mitäkö annan tälle tekeleelle arvosanaksi? No sanotaan näin että koska juonessa oli muutama twisti, niin kyllä sen jaksaa läpi pelata, kontrollitkin kuitenkin enimmäkseen toimivat ja juoni jaksaa sen verran kantaa että jaksaa läpi pelata 15 chapteria. 6½ annan arvosanaksi. Onnekseni en ostanut peliä täydellä hinnalla, enkä edes puolella. Plus jäsenelle peli oli/on ilmainen. Eli kyllä tällä hetken itseään viihdyttää. Moninpeliin en koskenut.

lauantai 5. lokakuuta 2013

Tästä päivästä, ihanasta lauantaista

Halusin kertoa tästä minun ihmeellisestä lauantaistani tännekkin päin. Ihan vain siksi kun oli oikeesti jännää. Elikkäs, kun minä matkallani töihin, keräsin elämän pieniä käpysiä. Odotin tältä päivältä lähinnä sitä samaa mitä aina tähän mennessä on työhöni liittynyt. Asiakaspalvelua ja lajittelua. Tänään siinä oli pari muuttujaa.
Ensinnännii työtoverille iski sairaskohtaus...vai onko se sairauskohtaus? Aivan sama, no hän siinä hirveetä kyytiä kipittää taukotilaan, sanoo "soita ambulanssi" ja alkaa menemään hervottomaksi/veteläksi siihen pöydälle. "Aijaa" on mielentilani. No soitan 112 ja selitän tilanteen mikä on homman nimi. No enhän minä muista onko henkilölle diabetes vai mikä. No onneksi henkilö ei ollut vielä täysin kanttuvei, vaan saa sanottua "anemia anemia" plöts, menee taas veteläksi. No sieltä puhelimesta ääni sanoo ohjeita ja sanoo että bulanssi on tulossa. Tässä vaiheessa henkilö on jo aivan veltto ja kysyn ohjeita, no minä sitten nostan henkilön tuolilta maahan makaamaan kyljelleen ja vahdin ettei telo päätään tai muuta. Huikkaan asiakkaalle että tulla kaveriksi. No työkaveri sitten alkaa hieman siinä maassa sätkimään ja kuola valuu. No perkele, taitaa olla epilepsia. En minä voi kaikkien ihmisten elämäntarinoita muistaa jotka olen hetken vasta tuntenut. No siinä sitten bulanssi miehet tulee ja rutiini kyselyt etc. No homma on hoidossa, jätän asiat osaaviin käsiin ja jatkan töitäni. Työkaveri viedään sairaalaan seurantaan.

Tästä menee jokin...puoli tuntia kun tiskille horjuu asiakas, koittaa laittaa 5€ kouraan ja sanoo "voihtko lähteä vhiemää minut kottthhiii maksan 5" Tuijotan setää hymyssä suin "En minä voi lähteä sinua viemään kun ei ole autoa ja olen täällä myyjänä etten voi kesken kaiken häipyä. Soitanko taksin?" Hetken mietittyään asiakas sopertaa okkei tai jotain vastaavaa. No minäpä sitten taksin soitan, jonottaa perkele saa puhelimessa muutaman minuutin, koitan samalla vahtia ettei asiakas oksenna tiskille, tai häiriköi muita tai sammu siihen paikkaan. No taksin saan tilattua paikalle. Asiakas kiittää. Pyytää tosin vielä kaveriksi saattamaan hänet ulos, kun ei jalat kanna. No käs kynkkää minä hänet ulos saatan ja ohjaan tuolille istumaan "ootteleppa siinä niin se taksi tulee". No kaippa se taksi hänet sitten vei kun ei enää myöhemmin näkynyt. En joutanut siihen jäämään, sen verran kiireinen lauantai kun asiakkaita jonoksi asti tiskillä odottamassa, kun sisälle tulen takaisin. No paikalla kävi pari muutakin vahvalle viinalle haisevaa henkilöä. Ulkonäkö rasistisista syistä, kaivoin luudan varren kassan viereen, jos sattuu kättä pitempää tarvitsemaan. No henkilöt kävivät vain kääntymässä ja lähtivät pois. Ei sentään tarvinnut poliiseja soittaa. Sittenpä olisi kaikille 3 tullut soitettua jos vielä poliisejakin olisi pitänyt vaivata. Loppupäivä sujuikin sitten ihan rauhallisesti.

Mieleni kyllä teki kovasti vetää sikari kun niin saatanan sankari nyt olen, kun työkaverin sain hoidettua sairaalaan ilman sen kummempia sattumia, sekä yhden laitapuolen kulkijan toivon mukaan kotiinsa toimitettua taksin avustuksella. Perkele että minä olen niin mukava mies, että ihan alkaa naurattaan kun peiliin katsoo.

Mario & Luigi Dream Team Bros. 3DS



Tässäpä oli loistava RPG peli käsikonsolille. Itse tykkäsin kovasti ja tämä jääkin hyllyäni koristamaan. Mahollinen SPOILERI varoitus muuten.

Juoni. Ah nein. Olen unohtanut alusta jonnin verran. Mutta en tosin myöskään halua spoilata mitään, sillä itse sain hieman hykerrellä alulle. Pääpiirteittäin näin, prinsessa Peach, Mario, Luigi sekä kumppanit, saavat kutsun Pi´illo landiaan. No nimestä jo voi hieman päätellä mitä siis luvassa, tosin pelin nimikin sen jo kertoo. Eli suurin osa ajasta seikkaillaan uni maailmassa. Matkalla sattuu ja tapahtuu, suuri paha painajais ökö Antasma haluaa hallita maailmaa, sekin jotenkin unien avustuksella voisi onnistua. Bowserkin liittyy soppaan mukaan, kun kuulee että joku muu on kaapannut prinsessan.

Toivottavasti en paljoa spoilannut, mutta tietäähän sen, ettei ole Mario peliä jossa ei Bowser olisi mukana.

Grafiikat on hyvinkin nättiä ja onnistunutta 3DSllä. Unimaailmat tuntuvat ja näyttävät unimaailmoilta, hereillä ollessa paikat kans ovat nättejä. Ei itselläni ainakaan mitään häiritsevää osunut silmään graafisessa mielessä. 3D ominaisuutta oli myös hyödynnetty, taisteluissa ainakin. Suurin osa erikoishyökkäyksistä kun tehtiin sellaisesta kulmasta katsoen, että syvyys vaikutelmaa saatiin vielä lisää 3Dn ollessa päällä. Itse tosin en pysty pitkiä aikoja pelaamaan 3D päällä, niin enimmäkseen se jäi sellaiseksi gimmickiksi taas vaihteeksi. Jonkin verran näyttävyyttä toi joihinkin kohtauksiin tosin.

Äänimailma taasen on tuttua huttua, Mario pelejä pelanneena tietää miltä sen hypyn pitää kuulostaa ja kolikoiden kilahdus on sitä tuttua. Musiikit olivat myös sopivia tilanteeseen kuin tilanteeseen. Äänimaailma siis saa luotua tunnelmaa. Itseäni lähinnä alkoi ärsyttämään taisteluissa se aina sama biisi joka soi, olisi ehkä ollut mukavaa jos olisi paikan mukaan joku remixi ehkä tuonut vaihtelua (perus tappeluissa siis)

Kontrollit ovat juuri niin naftit kuin Nintendo vain voi osata tehdä, ei mitään valittamista ollut itsellä missään. Tai no, ehkä pari kertaa tuntui etteivät kontrollit reagoi joissain kohdissa. Voi olla että pelissä jotain bugia oli, sillä itselläni oli alunperin versio 1.0 mutta peliin jokin päivitys tuli ja nyt se on 1.1 tiedä sitten mitä se korjasi.
Taisteluissa varsinkin kontrollit toimivat todella hyvin, A napilla Mario pomppii ja B napilla Luigi. Rytmitystä vain vaati joidenkin vihollisten hyökkäysten kanssa.

Peliä en ole mennyt niinsanotusti 100% läpi. Eli joitain tyyny hahmoja jäi pelastamatta sekä taisi yksi Bros. Attack jäädä saamatta. Enkä jaksanut minipelejä juurikaan pelata. Pelitunteja tuli 38h että läpi menin. Pelattavaa siis riitti. Puuduttavaa pakertamisen tunnetta ei tullut ainakaan itselläni vastaan. Huumoria riitti matkalla ja salaisuuksia pengottavaksi myös. Vihollisten liiskaamisesta puhumattakaan.
Voin lämpimästi suositella tätä peliä kaikille niille, jotka pitävät RPG peleistä tasohyppelyllä höystettynä. Etenkin jos omistaa 3DS käs konsolin.

Hauskoja jippoja ja kekseliäisyyttä oli havaittavissa unimaailmaassa seikkaillessa. Mutta silti tuntuu ettei uskallettu vetää tarpeeksi pitkälle unimaailman mahdollisuuksia. Harmi sinänsä, mutta hauskasti silti nekin pätkät tehty.

Arvosanaksi uskallan antaa 8. Miksi 8? No siksi, koska olen aikuinen ja motoriset taitoni ovat tietääkseni normaalit. Niin peli kärsii lähinnä helppoudesta. Kunnollista haastetta ei tullut kuin muutamassa kohdassa ja vain parissa pomossa. Loppu pomokin oli loppusissaan melko helppo, vain kerran kuukahdin ja sekin oli omaa huolimattomuutta, eikä siksi että peli olisi vaikea. Haastellisuuden puute, sekä se, ettei tämä ihan niin mielenkiintoinen ollut teemaltaan, verrattuna aikaisempaan Bowsers Inside Storyyn DS:llä.

Loppuun aivan pakko pistää tälläistä paskaa ihan vain siksi kun sattuu teemaan sopimaan...kärsikää
TROLOLOOLOLOOOLOLOLOLO


Star Wars The Force Unleashed II

Pelin pelasin läpi jo jokin aika sitten joten koitan muistaa kokemuksia sen jälkimaun perusteella. Käteen kun tuntui jäävän sellainen paska pelin jälkeen.

Elikkäs niin, tarina...koska minulla on ensimmäinen osa pelaamatta, jota on kehuttu paljon paremmaksi mitä tätä toista osaa, niin hieman hankala lähteä setvimään näin kesken peliin hypänneenä että mikä on tilanne ja kuka kukin on.
Eli sankari on entinen pahis sithi, Vaderin oppipoika ja salamurhaaja. Ykkösessä kapinoi mestariaan vastaan ja huonosti kävi. Toisessa osassa seikkaillaan kloonilla joka on melkein täydellinen kopio alkuperäisestä. Vader edelleen se tuttu pahis. Muista hahmoista minulla ei ole mitään sanottavaa kun ovat tähän peliin tehtyjä hahmoja joita en tunnista. Pääpiirteittäin siis menee näin, Vader - "Minä tapoin sinut kerran ja voin tehdä sen uudestaan, ollaanks kamuja?" Sankari - "En muista mittää, kuka on tuo nainen...NYT minä muistan, senkin gagga en koskaan something something dark side!! (hyppää ikkunasta)" Sitten alkaakin sen naisen etsiminen, nainen löytyy, Vader kaappaa, pitää pelastaa prinsessa, mutta hän on toisessa linnassa.
Eli juoni on yhtä huttua, sekä muutenkin kohtuu merkityksetön. Ei itseeni mitenkään uponnut.

Graafinen ilme taasen on aika nättiä, äänimaailma myös valosapelin heiluessa ja TIE hävittäjien lennessä on nannaa. Kontrollit ovat ok, ei kyllä mitkään parhaat, välillä jäi jokin hyppy lyhyeksi ja kuolema korjasi kun hommat kusi.

Melkoista ADHD meininkiä peli siis enimmäkseen on, hakkaa, marssi, tuhoa, raivaa. Tähän tahtiin mennään kentästä toiseen. Pelin pelaa läpi sellaisessa 4-6h sisään. Eli pelattavaa ei hirveänä ole. Sitä samaa tatin ja napin hakkaamista en kyllä itse jaksanut kuin puolen tunnin pätkissä. Jotenkin niin puuduttavaa. Vaikkakin siis peli on nätti ja äänimaailma hyvä, mutta se ei vielä peliä tee.

Tälle pelille annan arvosanaksi 5½. Kyllä sen kerran läpi pelaa, mutta sen jälkeen sen saakin myydä tai antaa kaverille takasin. Itsekkin toivon että joku sen minulta pois ostaisi. En todellakaan usko että olen uudelleen pelaamassa läpi, kun ei tarjoa mitään syytä uudelleen läpi peluulle.

Kuva pöllitty omaan luvattomaan käyttöön netin ihmeellisestä maailmasta. 

torstai 3. lokakuuta 2013

Raha maailmaa pyörittää.

Niin se vain perkele tekee. Mitä enemmän sinulla on varaa käyttää niin melko varmasti sitä todellakin käyttää. Itsekkin olen tähän kulutusyhteiskunnan ansa kuoppaan langennut. Heti kun tili tulee niin se myös menee. Tai no ehkä hieman liioittelen. Meillä kuitenkin on sellainen.. No sanotaan vaikka tarve lista.

Listassa on merkittynä melko paljon tavaroita joita
A. Tarvitsee ihan oikeasti ja ASAPpina kans.
B. Tarvitsee muttei heti.
C. Turhaa paskaa mitä ei oikeastaan tarvitse, mutta ku mä haluun!

Näin se menee. Itsellänikin kun on tuo kallis väline harrastus, eli metsästys. Siihen on uponnut jo useampi satanen. Toisaalta jos ajattelee niin melko vähän olen siihen joutunut panostamaan rahallisesti. Aseluvat, patruunat, varusteet, asekaappi, vaatteet. Näistä kerralla kallein on ollut asekaappi. Sitten tulee luvat ja kolmannella sijalla varusteet. Tällä hetkellä siis näin.

On omakohtainen onni, että minulla on sukulaisia joilla sama harrastus. Eli aika pitkälti olen vaatteet saanut sukulaisilta, samoin aseet. Ase-veli hintaan tietysti. Jotkut kamppeet ja varusteet olen ostanut varustelekalta ja jotkut kierrätyskeskuksesta. Näin olen säästänyt jo melko varmasti useamman tonnin. 

En siis halua kehuskella asialla, mutta tästä voi sanoa sen, että kannattaa olla niitä sukulaisia tai kavereita joilla on samat harrastukset. Säästyy rahaa. Sekä saa varmasti sellaista kamaa joka on vielä kuitenkin käypää. 

Itse aiheesta siis vielä sen verran. On ikävää, että eletään yltäkylläisyydessä, mutta silti mikään ei riitä. Aina pitää uutta vain saada. Onneksi meillä on kohta listasta saatu kaikki oikeasti tarpeellinen ostettua. Vaatteet ja ruoka tosin tuppaa olemaan niitä pakollisia menoja aina. Mutta viihde, kuten pelit ovat ei pakollisia. Mukavaa kyllä että viihdykettä on. Voisi tosin tämän lokakuun pitää ostotaukoa ainakin viihteestä. Menee sitä rahaa tosin tatuointiin että... Jatkakaa. 

Ps. Jokin kaunis päivä väkisin ma..pakotan vaimokkeen kuvaajaksi, niin saan leikkiä pitkästä aikaa mallia metsästys kamppeita esitellessäni.