Insta

Steam ID

PSN ID

maanantai 18. joulukuuta 2017

Driftmoon PC

Tälläisen pelin tällä kertaa pelailin läpi. Viihdyttä kyllä, mutta videolla sanon hieman yläkanttiin pelin keston, steam ainakin sanoi että pelasin kyseistä peliä 6h enkä suinkaan videolla muistelemaani 12h.



 Arvosana 8/10

Hyvää 

+ Huumori, hahmot ja viittaukset erinäisiin nörtti/elokuva kulttuuri juttuihin
+ Simppeli pelattavuus
+ Kotimainen ja jopa laadukas kahden hengen indie peli

Huonoa 

- Graafinen tyyli on erittäin vanhanaikainen (kaikki ei tykkää)
- Yli helppo jos tietää mitä tekee.

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Middle Earth: Shadow of War PC

Jälleen on yksi peli saatu omalta listalta pois. Oliko se sen arvoista? Se selviää videolta.



Arvosana 7/10
 
Hyvää

+ Pelattavuus (ohjaimella)
+ LotR maailma 
+ Omien joukkojen kasvattaminen erilaisilla örkeillä
+ Graafisesti ok 
+ Linnake taistelut

Huonoa 

- Pelattavuus (näppäimistöllä ja hiirellä)
- Pitkitetty turhaan 
- Grindaaminen
- Linnake taistelut (tämä jakaa mielipiteitä, jotkut tykkää jotkut ei. Aluksi pidin, mutta kyllästyin kun lopussa ei muuta tekemistä oikeestaan ole.)
- Pökkelömäiset ihmiset (örkkeihin vain panostettu)
- Ei kaanoninen

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Sörsselssön ja Härski olut

Pitkästä aikaa olutta. Kera videon. 

Snes Mini

Tämäkin laite nyt hyllyä koristaa ja kyllä retropelaajan sydäntä lämmittää kun mukana tosiaan tulee kaksi ohjainta ja hyviä pelejä on mukana. Tietysti tässä vaiheessa lienee selvää että helpostihan tähän saa halutessaan laitettua muutaman kymmenen pelin lisää kun jaksaa nettiä vain tutkia. Mutta nauttikaa videosta.

lauantai 11. marraskuuta 2017

Puuceen päivitys.

Kirjoitanpas pitkästä aikaa ihan tekstinä ilman mitään videoita. Myöhemmin kenties kun ne loputkin osat tulevat niin teen kenties sen videonkin. Mutta nyt siis itse asiaan.

Itselläni on ollut siitä asti kun joskus 14 vuotiaana sain isoveljen vanhan koneen itselleni käyttöön. Olen kasaillut koneita ja värkkäilyt windows asennuksien etc. parissa useampia vuosia. Olen nähnyt ja kokenut mitä se oli siihen aikaan kun CPUt olivat jotain 286MHz tai 133MHz ja niillä pyöri nippanappa joku Doom tai Wolfenstein jos ei ollut siis sitä rahaa helvetin montaa tuhatta markkaa jolla sai jonkun 3dsfx Voodoo GPUn ostettua jossa oli muistia runsaat 12MB. Kauas on tultu niistä ajoista.

Nykyään sitä on puonnut melko paljon eri tekijöitä pois markkinoilta, suurimmat kisaajat ovat AMD ja Intel CPU puolella ja AMD sekä Nvidia näytönohjain puolella, okei Intelillä on kyllä jotain omia näytönohjaimia prosessoreissaan myös mutta puhutaan nyt sellaisista millä nykyaikaiset pelit pyörivät erittäin komeen näköisinä ja FPS pysyessä kovasti yli sen 60 framen. Muistan sitä aikaa kun oli AMD Athlon prossu joka pyöri sellasella ~750MHz, 256MHz DRAM muistia ja kovo oli 20GB ja näytönohjain Geforce 4. Sittenpä niitä onkin ollut useampia eri prossuja ja näytönohjaimia, ATI AMD Duron, Barton etc. Ensimmäinen moniydin prosessorini oli Intelin kaksydin laite ja voe poijjaat että siinä vasta vauhtia tuli kun vertasi aikaisempaan AMD prossuun. Muistitkin olivat DDR2 ja näytönohjain oli muistini mukaan ATI (vai oliko se jo silloin osa AMD:tä) 5770 jolla alko jo pelit näyttään kivalle. 

Sittenpä sitä tuli lisää ytimiä CPUihin ja lisää muistia ja tehoa DDR3 avulla ja tottaikai väylänopeudet emolevyissä paranivat merkittävästi PCI väyläisistä PCI-e väyliin ja sitten IDE kaapelit vaihtuivat SATA kaapeleihin ja niihinkin on tullut päivityksiä, nykyään taitaa olla ne SATA 600 vakiona jotta SSD kovot pääsevät oikeuksiinsa nopeutensa puolesta. Melko lyhyessä ajassa jos ajatellaan että itse olen 30v ja minun aikanani olen nähnyt ja kokenut melko suuret harppaukset tietokoneiden kehityksessä. Ei mene nykyään kuin joitain sekuntteja että windows latautuu ja ohjelmia voi pyörittää 10 tai enemmänkin taustalla ilman että kone kyykkää. Pelit eivät ole enää suttuisia 16bit sprite hahmoilla tehtyjä ja hyvään äänimailmaan ei enää nykyään oikeastaan tarvitse ostaa erillistä äänikorttia. 

No nyt kun pääsin tiivistetyistä muistelmistani tähän päivään, niin itse olen ottanut sen kannan nykyisen teknologian kehityksessä että noin viiden vuoden välein minä uusin PuuCeeni sisukset. Välillä voi olla että uusin kaiken erissä, kuten olen nyt tehnyt ja välillä olen ostanut kerralla kaiken. Nykytekniikka tosin on sellaista, että niin kauan kuin vanhalla pärjää ja ei ole sitä oikeasti polttavaa tarvetta (rikkoutuneen tilalle esim) ostaa niin pyrin sen 5v tosiaan pitämään "wanhan" koneen käytössä. Nyt itselläni on vain tosin alkanut lähinnä tulemaan tämä uutuuden viehätys kun on tullut DDR4 muistit, moniydin prossut ovat ottaneet harppauksia eteenpäin, pelit nykyään tukevat paremmin montaa ydintä ja näytönohjaimelta vaaditaan paljon jos haluaa että ne uusimmat pelit pyörivät asetukset tapissa. 

Nyt olen oikeastaan siis melkein aivan kaiken uusinut koneessani. Telkänpöntönkin ostin uuden jotta saa paremman ilmankierron ja tulevaisuutta ajatellen mahdollisen nestejäähdytyksen asennettua suoraan sille suunnitellulle paikalle. Näytönkin uusin kun vanha alkoi olla vanha, ei siinä mitään vikaa ollut mutta nykyisessä näytössäni on Nvidian G-sync joka uuden näytönohjaimen kanssa pitäisi taata paremmat ruudunpäivitysnopeudet peleissä, olen itsekkin nyt tottunut siihen ajatukseen että minimi ruudunpäivitys pitää olla 60fps ja maksimi 144. Oma mieltymys on nykyään siinä 100fps hujakoilla. Mutta mikä hauskinta siis sillee että vaikka melkoista vääntöä nykyään vaaditaan että pelit pyörivät, niin uusi teknologia on myös pyrkinyt virtapiheyteen, eli vaikka paljon tehoa vaativat pelit vielä energiakulutusmittarin mukaan vievät sähkönkulutuksen tuonne yli 300watin niin työpöytäkäytössä ja pienessä rasituksessa virtaa ei kulu juuri enempää kuin 60watin hehkulampussa. 

Tätä kirjoittaessani minulla on siis vielä "vanha" Intelin I-5 3570k paikoillaan DDR3 muistien kanssa. Saa nähdä, minulla on ollut viimeiset vajaa 10v Intelin prossu koneessa, koska ne ovat olleet selvästi parempia pelaamisessa ja muutenkin jaksaneet paremmin vääntää mitä AMD vastaavat. Nyt tosin pitkästä aikaa minä vaihdan leiriä takaisin siihen alkuperäiseen jossa aikoinaan olin. Toivottavasti on nyt sitten kans hyvä laite ettei tarvitse pettyä, itsekkin kun yleensä kuitenkin melko tarkkaa selvitystä teen ennenkuin uusia osia vaihdan, että mikä on kannattavaa laittaa vanhan tilalle. Rahaa tässä on palanut aika perkeleesti, mutta itse nykyään ajattelen niin että lamaa ei kannata ruokkia ja pitemmällä tähtäimellä säästöä pitäisi syntyä kun sähköä ei kulu niin paljoa kuin aiemmin ja itse saan asiat tehtyä nopeammin kiitos parantuneen suorituskyvyn. Seuraavaksi taitaakin taas videota tulla kun asentelen uuden prossun ja emolevyn muisteineen paikoilleen. Sitä odotellessa.

torstai 7. syyskuuta 2017

Uncharted The Lost Legacy PS4

Nyt tuli pelattua uusin Uncharted läpi. Teknisesti se on Uncharted ilman Nathan Drakea. Ehkä ei kuitenkaan yllä niin eeppiseen menoon mitä neljännessä osassa. Jos et jaksa videota katsoa etkä halua spoilaantua videolla nähtävistä tapahtumista niin arvosana 7½


 Hyvää 

+ Uncharted
+ Teknisesti ei moitittavaa
+ Nätti
+ Musiikit ja äänimaailma kohdallaan

 Huonoa 

 - Ei Nathan Drakea 
- Omalla kohdallani henkilöhahmot jäävät vaisuiksi
- Erittäin geneerinen pääpahis
- Lopputaistelu melko ponneton

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Kotibasso Klipsch - R112W

Tekasinpa tälläsenkin esittely VIDEO KLIKKLIK TÄSTÄ . Katsotaan tosin pistääkö Youtuubi videon boikottiin koska siinä kuuluu eri artistien musiikkia. Siinä tapauksessa pitää vaihtaa kanavaa jolle videon lataan. Kamera jolla videoni otetaan niin siinä ei ole kunnon mikrofonia niin äänenlaatu ei vastaa tosielämää lähellekkään. Kuulokkeet päässä muuten saa paremmin irti basson äänenlaadusta, tai no riippuu millaisista kuulokkeista/kaiuttimista tätä videon ääniraitaa kuuntelee.

Tiedotus, eli youtuben kautta pistivät koko videon mykäksi. Ylhäällä olevassa linkissä pitäisi videon toimia oikein.

keskiviikko 30. elokuuta 2017

Nvidian GPU korttien Bencmark testejä

Kuten aiemmassa videossa lupailin, niin tässä nyt on muutaman eri pelin eri bencmark testit, joissa siis minun vanha KFA2 660 Ti saa alistua EVGA 1080 edessä. 

Ensimmäisenä Rise of the Tomb Raider



sunnuntai 27. elokuuta 2017

Elämää omin silmin

Tulipa tälläinen turinatarina video tehtyä kun nyt olen jo pitempään elänyt ilman laseja kiitos silmälaserleikkauksen.

lauantai 26. elokuuta 2017

Onkyo TX-NR676E AV viritinvahvistin

Tällänen kotiteatterin sydän tuli tuossa joku muutama kuukausi sitten laitettua "wanhan" Yamahan tilalle. Vanha vain siksi että osa ominaisuuksista ei enää pyörinyt Yamahan kautta kuten 4k ja HDR kuva.

perjantai 25. elokuuta 2017

Cooler Master G750M PSU unboxing video

Kuten geforce videolla mainitsin niin virtalähde sitä piti lähtä ostamaan jos meinasi saada uuden näytönohjaimen toimimaan koneessa. Joten tässäpä vähän niinkuin bonuksena myös virtalähteen unboxing video. 

torstai 24. elokuuta 2017

Persona 5 PS4



Kauan siinä menikin mutta vihdoin ja viimein sain tämän JRPG hirmun pelattua läpi. Oliko se sen vajaan 100h arvoista? 

Persona 5 juoni, jälleen kerran ollaan nuorten lukio ikäisten koulupuvussa opiskelemassa koulussa, vapaa ajalla hiimaillaan kylillä kavereiden kans ja välillä mennään tietoisen maailman ulkopuolelle kognitiiviseen Memoirs maailmaan tahi jonkun ilkeän ilkimyksen päänsisäiseen maailmaan. Siellä sitten käydään taisteluita eri personoilla/persoonilla(?) (vähä niinku aikuis versiot pokemoneista) ja piestään pahikset hyviksi ihmisiksi. Niin olet siis sellaisen Phantom Thief ryhmän johtaja myöskin jotka muuttavat pahojen ihmisten sydämet ja saavat heidät ymmärtämään että nyt tuli tehtyä tuhmasti.

Juoni siis pääpiirteittäin näin. En sitä sen kummemmin ala spoilaamaan, pelattavia hahmoja on 9 ja siihen päälle henkilöt (13) joita ei palatseissa seikkaillessa mukana ole, mutta jos heidän kanssaan on hyviä ystäviä, niin heiltä saattaa saada hyvinkin mukavia lisäbonuksia myös taisteluihin ja niiden ulkopuolelle. Tämä on peli jossa on hyvä olla paljon kavereita. Siis pelissä itsessään, ei oikeassa elämässä.


Taistelut menevät tutulla vuoropohjaisella kaavalla, nopeus ratkaisee kuka lyö ensin. Pelissä voi käyttää normi lähitaistelu hyökkäystä, ampuma-asetta, taikaa(persona), tai esinettä, paettakin voi. Jos onnistuu osumaan vihollisen heikkouteen niin vihollinen saa kriittisen osuman voi tätä aseella uhaten vaatia liittymään joukkoon, antamaan rahaa tai esineen. Päähahmolla on erikoinen kyky käyttää mitä tahansa personaa, siinä missä muilla on vain yksi persona käytettävissä koko pelin ajan. Omilla kavereilla on siis aina se oma elementti mitä kukin edustaa. Tällä saadaan taisteluihin hieman enemmän taktiikkaa mukaan. Tosin jos omat hahmot ovat selvästi vahvempia kuin paikalliset viholliset niin ne kyllä saa ihan pikataistelullakin tapettua ihan hakkaamalla. Ellei vihollisella ole immuniteetti melee hyökkäystä vastaan.


Pelissä ollaan melko paljon muiden hahmojen kanssa tekemissä ja oikeastaan vähän pakkokin olla jos haluaa että nämä kaverit oppisivat hyödyllisiä taitoja. Mitä paremmat ystävyyssuhteet niin sitä paremmat taidot. Kun suhde on saatu maksimiin niin kaverin persona myös kehittyy vahvemmaksi. Tähän saa menemään paljon aikaa. 

Personoita pelistä löytyy melkeinpä yhtäpaljon kuin pokemoneja. Näitä voidaan kehittää vahvemmiksi tai sitten vain raakasti tehdä uuden ja voimakkaamman uhraamalla kaksi tai useamman personan mestauslavalla. Näin syntyy uusia personoita. Tietysti niitä voi myös rekryta taisteluista kuten aiemmin mainitsin.




Aikahan tässä pelissä sitten onkin rajallista. Sitä kun ei päivässä ehdi tehdä juuri muuta kuin käydä koulussa, koulun jälkeen hengata jonkun kanssa tai katsoa leffa esim, tämän jälkeen onkin ilta ja taas voi joko hengata jonkun kanssa tai tehdä jotain kehittävää. Sitten onkin päivä pulkassa. Aika vähän asioita voi tehdä päivän aikana. Siksi onkin hyvä oppia nopeasti mistä lisätyöstä, harrastuksesta saa myös päähenkilön taidot kasvamaan.


Näitä päätaitoja on viisi, kiltteys, rohkeus, älykkyys, tarkkuus ja charmi. Jotkut hahmot eivät esimerkiksi ala keskustelemaan kanssasi jos sinulla ei ole tarpeeksi charmia, koulussa et pärjää kokeissa jos sinulla ei ole tarpeeksi älyä, tarkkuutta tarvitaan kun tehdään vaikka varkaan työkaluja. Mitä parempi tarkkuus sitä enemmän saat tehtyä vaikka tiirikointi välineitä. 


Musiikillisesti tässä pelissä itseäni alkoi toisto jo ärsyttämään. Kovin montaa eri ääniraitaa taisteluissa ei omilla hahmoilla ole, eikä musiikki raitojakaan taida olla kuin ehkä 7. Näistäkin käytetään 3 raitaa aika paljon. 

Graafinen tyyli sopii peliin erittäin hyvin. En löydä siitä mitään valittamista. Välillä myös anime pätkiä nähdään välivideoiden muodossa.

Pelattavuus on aikalailla kohdillaan, vain muutamassa loppupään paikassa alkoi ärsyttämään kun hahmo ei osunutkaan napin kohdalle jota piti painaa. Onneksi ei ollut aikarajaa mutta ehkä turhan tarkka siitä missä hahmon pitää seisoa ennenkuin konteksti nappi ponnahtaa esiin.

Arvosana 9/10 

Hyvää

+ Juoni
+ Hahmot
+/- Musiikki (alkaa itseään toistamaan musiikkiraitojen vähyyden vuoksi)
+ Taistelut ovat sujuvia
+ Personat

Huonoa

-Itseään toistavat hahmojen huudahdukset
- Tekstiä välillä niin paljon ettei jaksanut kiinnostaa
- Save huoneen käytön estäminen juonellisista syistä
- Yli pitkitetty loppu
- Vain faneille ja JRPG peleistä pitäville
- Kuvien ja videon ottaminen estetty PS4 omilla sovelluksilla

 

sunnuntai 20. elokuuta 2017

EVGA Nvidia Geforce 1080 unboxing, asennus ja ensivaikutelma

Nytpä sitä sain konetta päivitettyä vähän rankemmalla kädellä. Paljon jaarittelua ja vähän asiaa, vai oliko se toisinpäin? 

lauantai 19. elokuuta 2017

Acer Predator Z271

Tällänen video tällä kertaa. Paljon lätinää mutta kai sieltä se asian ydinkin selville tulee. Muutama aivopierukin mahtuu mukaan, mutta sitä se on kun ei ole käsikirjotusta :D 


ps. mitään en oo ottanu, taitaa vaa nörtti endorfiinit laukata ku näyttää välillä että silmät ois iha lautaset xD

tiistai 15. elokuuta 2017

Tales From the Borderlands PC



Telltale sotki lusikkansa Gearboxin muroihin niin siitä syntyi tämä kyseinen peli. No ihan hyvä että sotki.

Ne ihmiset jotka ovat pelanneet Borderlands 2 läpi ennen tätä peliä tulevat huomaamaan että jonkin verran vitsejä ja inside juttuja liittyy juurikin siihen peliin. Eli saattaa mennä osa jutuista ohi jos ei tiedä aiempia tapahtumia. 

Aseistuksen oikealla valinnalla voi olla suurikin merkitys edessä.

Pelissä pelataan oikeastaan kahdella eri antisankarilla Rhys nimisellä Hyperionin työntekijällä joka on kyllästynyt olemaan matalapalkkainen toimistohenkilö sekä Fionalla joka on koko ikänsä asunut Pandoralla varastaen ja huijaten ihmisiltä rahat pois. Mukaan karttuu muitakin hahmoja tähän "rahankiilto silmissä mennään holvia (vault) metsästämään" ryhmään. Suurin osa hahmoista on hyvin kirjoitettu ja jäävät kyllä mieleen.

Vasemmalla Fiona ja oikealla Rhys, pulassa tottakai.
Pelillisesti mennään tutulla point & click meiningillä, mutta puzzlet ovat kyllä erittäin vähäiset tässä pelissä. Pitemminkin tämä on interaktiivinen sarja/elokuva jossa aina välillä pitää painaa nuolta oikeaan suuntaan tai hakata joko Q tai E nappia tai hiirellä osoittaa oikeaan kohtaan annetun aikarajan sisällä. Alkupään jaksot/episodit ovat hyvin pitkähkön oloisia ja peli on siis 5 episodin mittainen. Tunteja tähän kuitenkin saa kulumaan ~8h verran että pelattavaa ja vastattavaa riittää sekä erilaisia loppuja on muutamia. Tuttuun tapaan sinun omat vastauksesi ja tekemisesi joissain tilanteissa tulevat näkymään tulevaisuudessa kun peliä pelaa eteenpäin.

Säästääkkö luoti vai kokeilla riskillä? Kas siinäpä pulma.
Graafisesti peli on perus Telltale, eli sarjakuvamainen. Tässä tapauksessa graafinen tyyli sopii kuin nyrkki silmään. Mitään valittamista en löydä. Äänimaailma on teknisesti myös uskollinen Borderlands peleille. 

Omasta mielestäni tämä oli vallan mainio Telltale sarjan peli. Osasyy on varmastikkin Borderlandsin maailma ja hahmot, jotka ollaan osattu hyvin tähän kirjoittaa. Itse viihdyin hyvin tämän pelin parissa ja voin suositella tätä kyllä kaikilla niin Telltalen kuin Borderlands sarjan faneille.

Arvosana 8½/10

Hyvää

+ Hahmot
+ Maailma
+ Pelattavuus (se vähä mitä tässä on)

Huonoa

- Ei niinkään peli vaan interaktiivinen elokuva 
- Välillä tuntuu että tekemillään valinnoilla ei ole merkitystä lopputuloksen kannalta

 

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Star Wars The Force Unleashed PC



Aikoinaan tuli pelattua tämän pelin jatko-osa PS3lla läpi ja kun steamista jossain vaiheessa tarttui Star Wars pelipaketti ja tämä tuli sen mukana, oli aika katsoa ja kokea mistä tämä spinoff sarja sai alkunsa.

Peli sijoittuu aikaan Sithin kosto (episodi III) ja Uusi toivo (episodi IV). 

Alussa on huisin mahtavaa päästä heti alkuun pelaamaan Darth Vaderilla, on voimaa vaikka muille jakaa. Kentän lopussa Vader ottaa hoiviinsa Jedin pojan ja kasvattaa tästä tappokoneen. Sitten sitä joutuukin pelaamaan jollain nevöhöörd (Galen Marek alias Starkiller) hahmolla josta tulee Vaderin salainen assassiini jonka tehtävänä on tappaa jäljelle jääneet jedit. Loppua kohden kun kokemus karttuu niin pelin ohjastettava hahmo onkin yllättäen voimiltaan kovempi kuin Vader ja Emperor yhteensä. On se kova jätkä.

Isompia vastustajia vastaan tulee QTE hetkiä joiden onnistuessa saa hienon lopetus animaation näkymään.

Pelattavuus on seläntakaa kuvatun hack & slash tyylisen comboilun perus malli, kameran kanssa saa välillä tapella ja pelkästään näppäimistöllä jos pelaa niin nautinnollistista pelihetkistä on turha haaveilla. Pelasin ohjaimella itse niin vältyin pahimmilta kontrolli ongelmilta. Lukittautuminen tiettyyn viholliseen tai heitettävään esineeseen on välillä helvetin hankalaa. Samoin erilaisten lyönti kombojen tekeminen. Suurimmaksi osaksi käytin koko pelin läpi paria eri kombo variaatiota vain. 

(anti)Sankarimme vaihtaa asujaan joka planeetalla. Koska muoti.

Graafinen taso on hieman...hmmm vanhahko jo silloin kun peli tuli. Tämähän tuli siis PS3 XBOX 360 aikaan ja PC:llä on ihan turha yrittää saada peliä edes hieman nätimmäksi vaikka sen FullHD tasolle saakin, kaikki muut herkut sitten puuttuu ja suorakonsoli käännös paistaa läpi selkeästi. Graafinen taso muistuttaa paikoin PS2 loppupuolta. Eihän se nyt silleen haittaa mutta kun mukana on aimo kasa bugejakin ja outoihin paikkoihin kiinnijäämisiä ja seinien/lattian väliin katoavia vihollisia sekä oma hahmo myös katosi itselläni lattiaan niin hiottu tämä peli ei ainakaan ole. 

Kohtalaisen suppeat ovat kykypuut mutta pitkään menee ennenkuin ne täyteen saa.

Äänimaailma on tuttua Star Wars laatua, on blasterien pewpew sekä valomiekkojen wooshwoosh efektit sekä tutut musiikit. Ei siltä saralta muuta valitettavaa, paitsi bugit. Parissa kohtaa puolet peliäänistä katosivat pitkäksi aikaa. Esmes ammuskelun ja valomiekan äänet kuuluivat sekä kuolonkorahdukset, askeleet ja räjähdykset sekä musiikit ei sitten kuuluneetkaan, oli hieman jännän tuntuista pelata. 

Ihan mielenkiintoinen hack & slash toimintapeli Star Wars maailmassa. Ikävä kyllä bugit ja kontrollit ongelmat vaivaavat peliä sekä ei ole oikein hyvin ikääntynyt tämä peli vaikkei mikään kovin vanhakaan edes ole. Arvosana 5/10 vaikka fani olenkin. Onneksi toiseen osaan parannettiin vähän kaikkee. 

Hyvää

+ Star Wars
+ Voimat
+ Stormtrooppereiden nakkelu avaruuteen

Huonoa

- Bugit
- Ei ole ikääntynyt hyvin
- PC:llä pakko käyttää ohjainta (omasta mielestä)
- Suppea ja lyhyt kesto
- Kenttien kierrätys

Ps. Kuvat mitä netistä löysin olivat täyttä paskaa laadultaan joten koitin pitää kuvat pieninä etteivät kovin oksennukselle näyttäisi.

perjantai 14. heinäkuuta 2017

South Park The Stick of Truth PC


Tälläinen huumori helmi on itselläni pitkään pyörinyt läpäisyn odottamista. Nyt sain vihdoin ja viimein itseäni niskasta kiinni ja parissa illassa pelasin pelin läpi.

Olet South Parkkiin juuri muttanut uusi lapsi (new kid) vanhempasi toivovat sinun saavan pian uusia ystäviä joten ei muutakuin pihalle katsomaan oisko siellä kavereita. No pianhan sieltä sarjan faneille tuttuja kavereita löytyy leikkimästä D&D tyylistä roolileikkiä. Tästäpä pelimme voi alkaa.

Kykypuusta valita taito ja oikeassa kohtaa painaa jotain nappia että lyönti onnistuu
Peli on mekaniikoiltaan hyvin yksinkertainen vuoropohjainen QTE ominaisuuksilla varustettu RPG. Uusia varusteita kun saa ne kannattaa ottaa käyttöön ja tasoja kertyy kohtuu tasaisesti melkein random encounterien ja questien parissa. Hyvinkin erilaisia tehtäviä saa South Parkin asukkailta ja sarjalle uskollisella huumorilla maustettuna.

Omaa hahmoa saa muokata vielä alun hahmonluonnin jälkeenkin
Peli ei oikeastaan mikään kovin pitkä ole, olisiko 10-20 tunnin pituinen, riippuen tekeekö sivutehtäviä vai ei. Hahmoa ei tarvitse grindata oikeastaan, vaikkakin se helpottaa joissain pomotaisteluissa, oikeastaan uudet aseet ja haarniskat ovat paljon tärkeämpiä kuin oman hahmon kehitys, sekun on aika suppeasti tehty. Muutama erilainen taito joihin saa kykypisteensä käyttää ja kyvyt määräytyvät hahmoluokan (maagi, soturi, varas tai juutalainen) mukaan. 

Peli näyttää tv sarjan jaksolta
Oma hahmo on puhumaton ja tästäkin jaksetaan vitsiä vääntää, myös omalle hahmolle saa puettua erilaisia vaatteita ja asusteita, eli melko helposti on muokattavissa mieleisekseen hahmoksi. 


Pelissä on siis huumori suuressa osassa, jos ei South Parkin pieru kakka pippeli huumori ja ylenpalttinen gore osu kohdalle niin peli kannattaa jättää väliin, vai miltä kuulostaa natsizombi aborttisikiöiden tappaminen ja homon perseessä seikkaileminen? Jos tälläiset vitsit ovat mauttomia ja aiheuttavat kukkahatun päähänkasvamista niin peli kannattaa jättää pelaamatta. 

Faneille tämä on hyvä peli, tuntuu kuin yhtä pitkää jaksoa pääsisi itse katsomaan ja vaikuttamaan sen tapahtumiin. Taistelut ovat aika monotonisia ja tämä on luvattu uuteen tulevaan osaan korjata. SIvutehtävät ovat kohtuu peruskauraa mitä RPG peleiltä voi odottaa mutta viihdyttävät kuitenkin. 

8/10 Arvosana. 

Hyvää

+South Park
+ Huumori (jos tykkää)
+Pelattavuus kohdillaan
+ Taidetyyli on juuri sama kuin itse sarjassa
+ Hahmot
+ Tarina

Huonoa

-Taistelut käyvät melko monotonisiksi ja turhiksi loppuakohden
- Huumori ei sovi kaikille
- Välillä pitää etsiä etenemis reittiä.

tiistai 16. toukokuuta 2017

BERSERK and the Band of the Hawk PC


Koei Tecmo yllätti tuomalla Omega Forcen kehittämän mielenkiintoisen anime/manga sarjan pelien ihmeelliseen maailmaan. Koei tunnetaan muunmoassa Romance of Three Kingdoms, Dynasty Warrioris sekä Hyrule Warriors peleistään. Jotka ovat kyseisiä pelejä pelanneet tietävät siis millaisesta pelistä on kyse. Oma hahmo (Guts) on jättimäistä miekkaa heiluttava soturi. Normaalit vihut jota taistelukentällä pyörii hyvinkin paljon lakoavat kuin heinä miekan tieltä. Vasta tukikohdan vartija tai jonkunlainen johtohenkilö laumassa (nimetty erikseen) kestää kurmootusta hetken pitempään. Todellinen suola onkin taisteluissa lähinnä harvat pomo taistelut. Muuten lahdataan väkeä tuhansien edestä. 


Peli on siis käytännössä parin napin painallusta alusta loppuun. Välillä pitää tappaa tietty määrä vihollisia että ovi aukeaa, tai pikkupomo hyökkää tai jotain muuta vastaavaa. Pelissä ei juurikaan tarvitse miettiä tekemisiään kiitos hyvän kartan. Välillä taistellaan liittolaisten kanssa ja välillä oma hahmo on yksinään. Varsinkin pelin alkupuolella joka kattaa koko alkuperäisen animena nähdyn Band of the Hawkin tarinan on todella paljon sotia jossa tuttuja hahmoja näkee taistelevan vihollisia vastaan samalla kun itse huitelee menemään. Vasta myöhemmin peli menee siihen että suurimmaksi osaksi aikaa vain Guts on miekkansa kanssa tekemässä hakkelusta milloin demoneista tai maantierosvoista.

Graafisesti peli on melko keskinkertainen. Eikä hahmomallejakaan kovin montaa erilaista nähdä.

Äänimaailmassakin on välillä ongelmaa kun erittäin monta vihua lakoaa kerralla ja oma hahmo huutaa niin ääni pätkii tai puuroutuu. 


Sinällään harmi että peli on niin yksinkertainen mekaniikoiltaan. Enemmän RPG peli jos olisi kyseessä niin tämä voisi olla parempikin peli. Sarjan faneille voin lähinnä suositella. Ainiin ja eihän tämä peli koko tarinaa kata. En osaa sanoa mihin asti pelissä tarina jatkuu mutta ei se tarina kuitenkaan siihen pääty mihin peli päättyy. Tiedä sitten onko luvassa DLC materiaalina loput tarinasta vai tuleeko joskus jatkoa pelille.


 Arvosana 5/10  

Hyvää

+ Hahmot
+ Tarina
+ jos fani nii mukavaa ajanvietettä

Huonoa

- Itseään toistava taistelujärjestelmä
- Samojen karttojen kierrättäminen
- Selvästi vain faneille 

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Outlast 2 PS4 (kuvat ei ehkä herkimmille silmille sovi)


Psykologisen sekä käsinkosketeltavan kauhun parissa seikkaillaan taas. Outlast 1 jalanjälkiä seuraava jatko-osa ei tuo oikein mitään uutta pöytään vaan jatkaa tutulla ja turvallisella linjallaan. 

Olet journalisti Blake Langermann joka vaimonsa Lynnin kanssa lähtee tutkimaan Arizonan aavikon lähestöllä sattunutta raskaana olevan nuoren naisen murhaa. Homma kusee jo alussa kun outo valoilmiö sekoittaa helikopterin sähköiset osat ja kone tekee pakkolaskun. Siitä ahdistava kokemus sitten lähtee.

Saarnamies sorvin ääressä
Tuttuun tyyliin pelissä käytetään käsikameraa tapahtumien tallentamiseen, läheisten vihollisten kuunteluun mikkitoiminnolla sekä se tärkein, pimeäkuvaus päällä juoksenteluun. Kun sairaan mielen omaavat silmät loistavat puukonmitan päässä oman hahmon kurkulta ja paniikin ottaessa vallan peräsuolen sulkijalihaksesta, juostessasi maissipeltoon toivoen, että pellossa ei muiden käänteisen ja sairaan kristinuskon haarajaoston lisäksi ole vielä maissilapsia vastassa sirpit kädessä. No maissilapsia ei tarvitse pelätä sillä kaikki kylän/kaupungin lapset on jo uhrattu jumalalle.

Osa pelissä nähtävästä matskusta voi vaikuttaa herkimpiin ihmisiin
Pääpiirteittäin näin siis juoni menee. Jostain syystä kokonainen uskovaisten kylä on muuttunut mielipuoliseksi teurastamoksi jossa ihmisten synkimmistä mielensopukoista kumpuavat kidutuskeinot ovat arkipäivää. Groteskeja näkymiä piisaa. Eikä riitä että vastaantulevat ihmiset itsessään ovat jo järkiään uhka, pelaajan ohjastaman hahmonkin mielenterveyttä joutuu välillä tiuhaankin epäilemään, hänen palatessaan vanhaan kristilliseen kouluunsa jossa hän oli nuorena poikana ja jotain kauheeta sielläkin tapahtui kun psyyke on nyt paloina lattialla, eikä kukaan korjaa tätä palapeliä josta pelaajakin joutuu itse työstämään mikä on totta ja mikä harhaa. 

Taas jeesus lapsi syntyy uudelleen?
Tätä muuten ei kovin monessa nykypelissä ole, eli suoraan ei kerrota miksi jotain tapahtuu. Vihajuksia annetaan ja kirjeitä löydetään. Näistä palasista sitten voi kukin pelaaja itse päätellä mitä tapahtui. No itselläni on myös omat spekulointini mutta en niillä vaivaa lukijoitani. Mutta erittäin hyvä ja mielenkiintoinen tarina tähän on saatu, kun se pitää otteessaan vielä lopputekstienkin jälkeen.

Jäii puurot syömättä
Äänimailma on hyvä ja erittäin ahdistava. Etenkin surround äänet jos on vaan itsellä joko kuulokkeissa tai sitten kotiteatteri laitteissa käytössä niin ahdistavuus on taattu. 

"Olisiko sinulla hetki aikaa puhua jeesuksesta?!"
Pelillisesti en löytänyt juuri mitään valittamisen aihetta. Jotkut bugit tai skriptatut kohdat tosin välillä alkoivat pänniä, vaikka uskoit olevasi hyvin piilossa niin jostain syystä siltikin jokin vihollinen sinut sitten löysi ja kuolema tulee vieraaksi useasti. Välillä on myös hankala hahmottaa minne mennä. Niin ja koska pelaaja on erittäin haavoittuva yksilö niin ainoat keinot selviytyä on juosta pakoon tai piiloutua. 

Heps kukkuu anna pusu
Hyvä peli etenkin iltaisin pelattuna. Ainoastaan jotkut bugit ja tietynlainen kaavamaisuus vaivaa peliä. Arvosana  8/10  

Hyvää 

+ Tunnelma
+ Pelattavuus
+ Äänimailma
+ Mielenkiintoinen juoni
+ Vanhan testamentin meininki
 

Huonoa

- Paikoitellen viholliset tuntuvat löytävän pelaajan vaikka kuinka hyvässä piilossa olisi
- Osa ihmisistä ei tykkää siitä että peli jättää paljon kysymyksiä mutta antaa vähän vastauksia.
- Peli on erittäin skriptattu.


maanantai 24. huhtikuuta 2017

Mass Effect Andromeda PS4

Uusi avaruus eepos on syntynyt? No en menisi vannomaan. Videolla perehdyn juoneen suurimmaksi osaksi ja sivutehtävien samankaltaisuuteen sekä hitusen pelimekaniikasta kerron. 


Keskinkertainen Mass Effect sarjan jatkaja. Pelattavuus parempi kuin aiemmissa osissa mutta juonellisesti ja hahmoiltaan hieman kylmäksi jättävä. Arvosana 7/10.

Hyvää

+ Mass Effect (jos fani)
+ Pelattavuus 
+ Aluksi kiinnostava maailman kaikkeus
+ Planeettojen erilaisuus
+ Hahmon kehitys hyvin vapaa

Huonoa

- Ei juurikaan uusia rotuja (Kett ja Angara ainoat älylliset)
- Hei olen maailmankaikkeutta pelastava sankari kompleksi
- Tylsät ja itseään toistavat sivutehtävät
- Bugit, etenkin pelin kaatavat bugit
- Juoni ei kummoinen
-  Hahmot eivät jää mieleen ja tuntuvat muutenkin geneerisiltä
- Pakotetut romanssi kuviot (yksi trophy vaatii kolme eri romanssia)

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Nintendo NES Classic Mini video unboxing

Sain karvaisiin nörtin näppeihini tämän erittäin halutun emulaattori yksilön. Onnekseni sain sillä nythän on ollut puhetta että sitä ei enää aikuisten oikeasti valmisteta lisää. Näppärän kokoinen ja nostalgian huuruisille pakko ostos. Tosin nyt siitä joutuu maksamaan melkein nelinkertaista hintaa mitä se oli kaupassa, jos ebayn hintoihin on uskominen. Nauttikaa videosta.


lauantai 15. huhtikuuta 2017

Dragon Quest VIII 3DS




Jälleen kerran klassikoiden äärellä ollaan, tällä kertaa PS2 aikakaudelta, eli ei niin wanha klassikko edes ole kyseessä. 

Tarinassa seuraamme pienen rähjäisen seurueen kostoretkeä, heidän seuratessaa pahaa Dhoulmagus narri/velhoa joka kirosi seurueen pari jäsentä ja kuningaskunnan siinä sivussa. Seurueen vihreä menninkäinen Trode sanoo olevansa kuningas ja hänen hevosensa Medea on prinsessa. Seurueen keltaisissa vaatteissa kulkeva soturi on pelin ns. sankari, ainut henkilö johon kirous ei jostain syystä tehonnut ollenkaan. Ai niin ja onhan matkassa entinen vahvalla englantilaisella aksentilla puhuva maantien rosvo Yangus. Matkalla mukaan tulee kaksi muutakin hahmoa, naistenmies Angelo sekä kovapäinen ja japanilaiseen tyyliin povekas Jessica. Kaikkien elämää tämä Dhoulmagus on jotenkin pahentanut joten mikäs siinä, seurataan narria maailman ääriin.


Lähtökohdiltaan juoni on tuttuun japanilaiseen RPG henkeen hitaasti aukeava, alun kostoretki muuttuukin jossain vaiheessa maailman pelastamiseksi suurelta pahalta (ullatuus) mutta se ei haittaa, sillä juoni on sen verran hyvin kirjoitettu ja tapahtumat etenevät niin sanotusti järkevästi. Tässä uusio versiossa mukaan on tuotu pari pelattavaa hahmoa lisää Red ja Morrie jotka saa mukaansa jos tietää mitä tehdä. Eivät ole pakollisia hahmoja. Niin ja olihan tässä jokin luolastokin pääpelin jälkeen pelattavaksi, en ole itse vielä sitä kokeillutkaan kun monta muuta peliä pelattavana.

Paljon saa kokemusta tienata ennekuin saadaan kaikki kyvyt tästä puusta auki.

Taisteleminen on Dragon Quest sarjan tuttua huttua, laitetaan joko automatio päälle tai sitten annetaan jokaiselle omalle hahmolle käskyt mitä tehdä. Vuoropohjainen taistelusysteemi siis kyseessä. Jokaisella hahmolla tosin on omat pienet erikoisuutensa taidoissa, pääsankarilla voi laittaa pisteitä rohkeuteen siinä missä Jessicalla pistetään taidot seksikkyyteen. Mitä viehättävämpi Jessica on, niin taistelun aikana viholliset voivat hurmaantua hänen olemuksestaan niin että unohtavat hyökätä (oh u silly japanese). Myöskin hahmoilla on omat aseisiin erikoistumisensa, jokainen ei siis voi käyttää miekkaa ja ruoskaa vaan erikoistumiset kannattaa valita heti alussa ja pistää kykypisteet yhteen aseeseen kerralla. Niitä pisteitä kun ei liikoja jaella lvl upin tullessa.

Pelin taisteuilta saa hieman nopeutettua tässä 3DS versiossa.

Äänimailma on myöskin taattua DQ laatua. Mitään valitettaavaa en löydä, mutta toisaalta peli jossa taistellaan hyvin paljon niin olisi ehkä kiva jos välillä olisi taistelumusiikki ollut välillä eri perustaisteluissa. Ainoastaan se harmittaa että alkuperäisestä orkesteroidusta musiikista ei päästä nauttimaan tässä versiossa.

Kyllä minäkin säikähtäisin jos tuollainen vihreä ölli hiippailisi viereen.

Kontrolleissa ja maailman kartalla seikkailtaessa merkittävämpiä muutoksia entiseen PS2 versioon on näkyvät viholliset, alkaa maailma näyttää vähemmän ankealta kun siellä liikkuu muitakin. Sekä taisteluita voi nyt halutessaan välttää. Pelissä myös saa kameran jolla ottaa kuvia, sekin on eräänlainen sivutehtävä joten pakko ei ole mutta jotkut saatavat palkinnot kuvista voivat hyvinkin olla sen vaivan arvoisia.

Näytöt ovat selkeästi jaettu, kartta näkyy aina alanäytössä ja ylänäytössä itse hahmot, myöskin ns. pikavalikot löytyvät alanäytön oikeasta yläreunasta pääsee siis nopeammin joihin valikoihin (kaksi eri kulkemismuotoa, alkemia, puhuminen seurueelle) käsiksi ilman että pitää mennä perus valikkoon joka on kieltämättä hyvin vanha ja kankea tyyliltään.    

Kartta on kätevästi kokoajan esillä

Peli on about yhtä hyvän näköinen mitä se oli  PS2 aikakaudella. Tietynlainen terävyys tekstuureista puuttuu ja nurmikon sijasta meillä onkin näkyvät hirviöt että ihan hyvä vaihtokauppa.

Tekstuurit ovat hieman suttuisempia 3DS versiossa, mutta jos ei ole verrokki vieressä niin sitä ei huomaa eikä kaipaa.

Arvosana 9/10 klassikko jo syntyessään, hyvä juoni ja hyvät hahmot pitävät otteessaan loppuun asti. Voin vain suositella tämän tyylin peleistä pitäville.

Kannattaa muista että minä olen jonkin asteen DQ fani, joten voi olla että se hieman nostaa arvosanaa, hankala olla puolueeton :D

Hyvää

+ Juoni
+ Hahmot
+ JRPG aatelia
+ Quick save
+ Nyt muillekkin hahmoille saa erilaiset vaatteet (jos jaksaa nähdä vaivaa)

Huonoa

- Lvl grindaaminen joihinkin pomoihin
- Valikot kankeita
- Ei alkuperäistä musiikki raitaa

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Finsec Elmon Pro Dyneema Liivin viilto ja pistosuoja testi + alekoodi Finsecille

Tällä kertaa testataan Elmon Pro PPA L II dyneema liivin soveltuvuutta pisto ja viiltosuoja liiveiksi. Levyssähän itsessään lukee että se ei sovellu kiväärin luotien, pisto tai muiden terävien esineiden tai asioiden iskujen suojaukseen.


Finsec tarjoaa 10% alennuskoodin: 17MAR01 joka on voimassa 2017 vuoden loppuun saakka.

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Mass Effect Trilogia PC Mietteitä, ei niinkään arvostelu.

Tuli tällänen tempaus tehtyä, eli pelasin kaikki kolme Mass Effect peliä läpi ennen kuin se uusi sarjan jäsen Andromeda ilmestyy. Uusi pelihän ei hirveänä liity mitenkään itse trilogian juoneen, mutta ajattelin vähän verestää muistoja sekä miettiä pelisarjan kehitystä vuosien saatossa.

Mass Effect

Trilogian aloitus osa. Sankarimme Shepard on upseeri ja herrasmies joka lähetetään tutkimaan uutta alieni artifaktia joka on löytynyt kaukaiselta planeetalta. Hommat kusee kun pitkään poissa olleet tekoäly termi...eikun Gethit hyökkäävät planeetalle jossa tämä artefakti on. Kukaan ei tiedä miksi ja miten mutta homman päätteeksi Shepard saa muinaisen Prothean rodun tuhosta kuvia suoraan aivolohkoonsa ja ne kuvat menneestä ennustavat kaiken elollisen likvidointia.

Tältä pohjalta saadaan myös tietää että super erikoisagentti (Spectre) Saren on siirtynyt vihollisen palkkalistoille. Shepard saa ylennyksen galaksien ensimmäiseksi ihmis Spectreksi ja lähtee jahtaamaan Sarenia pitkin avaruutta samalla selvittäen mitä ovat nämä Reaperit josta muinainen rotu koittaa varoittaa. Matkalla kerätään miehistöön omituisten otusten kerho ja jokainen on omanlaisensa persoona.

Pelin suola onkin oikeastaan mielenkiintoiset hahmot ja vaikkakin tässä pelissä on hyvin simppeli hyvis pahis neutraali vastaukset niin niillä vastauksilla on merkitystä. Avulias aatu saa yleensä ottaen paremmin kavereita ja liittolaisia kuin väkivallalla ja uhkailulla.

Taisteleminen on melkolailla 3rd person shooter meiningillä toteutettu. Lvl upissa saa pisteitä jotka laitetaan aselajeihin tai voimiin, riippuen minkä hahmostasi teit, sotilaan, insinöörin vai biotekniikan taitajan.

Mass Effect 2

Shepard saa ensimmäisen osan lopussa estettyä Reapereiden invaasion, mutta lähinnä vain viivästettyä tulevaa tuhoa. Yksi äärinationalistinen Cerberus (humanistinen? Ihmiset ensin ryhmä? Persut?) ryhmittymä ottaa Shepardin ruhjotun ruumiin hoitoonsa Lazarus projektiin (heti kakkos osan alussa tunnistamaton alus ampuu tuhannen pillun päreiksi Shepardin Normandy SR 1 aluksen), herättäen hänet takaisin henkiin pelastamaan maailmaa Reapereilta taas, koska neuvosto johon kuuluu ns. suurimmat ja vanhimmat rodut eivät uskoneet eivätkä edelleenkään usko että jokin suuri ja pelottava avaruus tekno mustekala tulee ja syö heidät.

Jälleen kerran mutta enimmäkseen eri porukan kanssa liikutaan pitkin avaruutta ja planeettoja koittaen selvittää keitä ovat nämä oudot otukset jotka keräävät ihmiset mukaansa kaukaisista siirtokunnista, eikä näistä ihmisistä enää koskaan kuulla. Tuttuja tavataan ja osa vanhasta porukasta tulee mukaan mutta suurimmaksi osaksi uusi kööri on kasassa.

Jälleen uusia ja mielenkiintoisia hahmoja matkassa, taistelu mekaniikkaa hiottiin ja nyt aseista loppuvat ammukset (aiemmassa osassa aseet vain ylikuumenivat ja jos et ollut kykypisteitä tiettyyn aselajiin laittanut niin juuri mihinkään ei tahtonut osua) muutenkin mentiin kauemmas roolipelaamisesta pelillisesti ja enemmän 3rd person shooter tyyliseen räimeeseen.

Hieno Star Wars tyyppinen fanin tekemä kuva hommeli (tekijä ei tiedossani)

Mass Effect 3

Trilogian päätös osa on kieltämättä melko eeppinen ja tavallaan raskas kokemus tunne tasolla. Olet aiemmissa osissa pelastanut planeettoja ja auttanut kansoja (tai no riippuu miten pelaat, minä olin hyvis ja koitin auttaa kaikkia, välillä uhkaillen mutta enimmäkseen olemalla kaikkien kaveri) ja kaikesta tästä huolimatta ne Reaperit tulevat ja pistävät yksipuolisen sodan käyntiin. Ihmiskunta ottaen pahiten turpaansa maa planeetalla mutta myös muilla planeetoilla on konfliktit käynnissä. Shepard joutuu jälleen kerran kokoamaan köörinsä ja koittaen auttaa muita rotuja ja kansoja saadakseen kaiken mahdollisen avun Reapereita vastaan.

Onneksi Shepardilla käy tuuri ja melko alussa kolmatta osaa löytyy potentiaalinen ase jota käyttää näitä ulkoavaruuden (syvän avaruuden?) terminaattoreita vastaan. Kolmannessa osassa käydään planeetoilla palloileen auttaen muita, käydään välillä tekemässä sivutehtäviä jotka kasvattavat sotajoukkoa ja lopulta se viimeinen sota aloitetaan. Spoiler alert!!!!! Shepard kuolee lopussa. Antaessaan kaikkensa ja pelastaessaan kaikki voi valita kolmesta lopusta, tähän pisteeseen tultaessa ei oikeastaan ole mitään väliä mitä olet valinnut muiden pelien aikana.

Voit joko A. alkaa kontroilloimaan itse Reapereita mutta menetät ruumiisi mutta säilytät tietoisuutesi, maailma pelastuu. B. Synergia, teet kaikesta elollisesta ja koneellisesta hybridejä. Koneet saavat tunteet ja ihmiset oppivat laskemaan ilman laskukonetta, täydellinen symbioosi ja robotti seksinuket vaativat palkkaa ja paremmat olot. C. Tuhoat totaalisesti Reaperit ja kaiken muunkin synteettisen elämän. Eli käytännössä jos jätit Geth rodun henkiin aiemmin nii nyt ne kuolee. Tosin tämä keino ei takaa sitä etteikö joskus tulevaisuudessa tapahdu uudestaan tätä samaa Skynet ilmiötä.

Ps. Tali on kaunein alieni ikinä.

Tali ilman avaruuspukua
Ehkä vähän isoa miestä itketti kun pitkään sitä romanssia kehitin näiden kahden hahmon välillä (osat 2-3) ja suunnittelivat taloa ja kaikkee yhdessä ja Talikin antoi Geth rodulle mahdollisuuden vaikkakin heidän rotunsa on vuosisatoja käynyt sotaa näiden kanssa. Ja sitte paskanen loppu koko sarjalle u die Shepard. Onneksi peliin saatiin DLC:nä edes hieman mukavampi loppu, tuli selitystä mitä muut tekivät Shepardin kuoleman jälkeen ja kuinka elämä jatkuu, aiemmin tätä ei ollut. Vain lopun "kerro minulle vielä isä siitä Shepardin legendasta" jossa kaksi hahmoa ovat jollain planeetalla ja isä kertoo lapselleen tätä kuin tarinaa, onko mennyt kuinka monta vuosikymmentä tapahtumista? Pirukaan ei sitä tiedä.

Pelin kaikki tärkeät hahmot.
Nyt on paha mieli ja lähden synkistelemään kuinka seuraava Andromeda ei voi olla niin eeppinen mitä tämä trilogia oli. Tai no, aika näyttää.

torstai 2. maaliskuuta 2017

Huawei Honor 8 arvostelu/käyttökokemus


Videolla tarkemmat selostukset niin käyttiksestä kuin itse puhelimesta. Alla kuvia jotka otettu kameran etu ja takakameralla.
 
Panoraama
Puhelin on erittäin hyvä hinta/laatu suhteeltaan. Itse pidän nimenomaan kamerasta ja sen ominaisuuksista. Ottaen huomioon että olen melko peruskäyttäjä niin sellainen ihminen joka haluaa parempilaatuisia kuvia ottaa niin tällä puhelimella se ainakin onnistuu. Ei korvaa järjestelmäkameraa tietenkään. Kuten videollakin sanon niin arvosanaksi annan 9/10. Pientä säätöä vaille täydellinen puhelin.


Salaman kanssa
Luonnon valossa ja salamalla saa erittäin onnistuneita kuvia. Myös hämärä kuvat onnistuvat kohtuullisesti oikealla ohjelmalla. Silloin tosin pitää melko pitkään pitää kameraa yhdessäkohti että kuvasta ei tule tärähtänyt.

Ilman salamaa





Etukamera on myös riittävän hyvä ja tarkka seflieiden ottamiseen sekä jos käyttää videopuheluita niin hyvä kuvanlaatu myös niissä.
 
Etukamera
Etukamera