keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Final Fantasy VI PSone classics (Vita)

Taidetyyli on hienoo
Sadepäiviä kun on riittänyt niin käsikonsoleillakin on joutanut pelaamaan. Sain nyt siis vihdoin ja viimein tämänkin klassikon pois minun pelattavien listalta. Onhan se siellä roikkunut useita vuosia. Muistan sen ajan kun se SNES konsolille tuli. Itse en niin naperona oikein perustanut näistä vuoropohjaisista RPG taisteluista. Vasta vanhempana opin niitä arvostamaan, joten en koskaan ole pelannut sitä ihan aitoa originaalia muutamaa minuuttia pidempään. Enkä ostanut sitä pleikkari ykköselle kun siitä se remastered versio ilmestyi. Oli niin paljon muitakin RPG pelejä pelattavaksi (those were the days) pleikka ykkösellä. Joten nyt vihdoin ja viimein, vuosien jälkeen, otin ja ostaa päräytin muutamalla eurolla PSN storesta tämän missatun FF pelin ja pelasin sen sitten Vitalla läpi. Onko se wanha peli enää hyvä?

Tarina on aikaisemmista FF peleistä poiketen paljon erilaisempi, pitkäänhän FF sarjassa oli elementti kristallit uhattuna ja aina muutama valon soturi kuuli/ymmärsi maailman tuhoutuvan ja päätti alkaa sankariksi/sankareiksi. Eikä sovi unohtaa että FF peleissä oli myöskin vaihdettavat "työt" hahmoille, eli kenestä tahansa saatiin tehtyä maagi, ritari, parantaja etc. FF6 muutti tätäkin kaavaa. Niin siitä juonesta, peli alkaa kun ilkeä imperiumi (starwars musiikit tähän kiitos) etsii uusia Esper olentoja alistettavaksi sotakoneistonsa polttoaineeksi, jotta he voisivat hallita koko maailmaa. Yksi näistä Magitek mechoilla ratsastavista kolmen koplasta on nuori nainen nimeltä Terra, joka on tahtomattaan alistettu imperiumin käskyläiseksi. Asioita tapahtuu ja Terra pääsee vapaaksi, mutta muistinsa menettäneenä. vastarintaliike saa kuulla Terran taika kyvyistä ja pyrkii värväämään hänet omiin riveihinsä taistelemaan pahaa imperiumia vastaan. 

Hei me lennetään!
Huh, siinä alku about pähkinänkuoressa. Siitä hauska homma, että pelissä luulisi Terran olevan se ns. pääsankari. Tässä suhteessa FF6 myöskin eroaa muista, mitään pääsankaria ei niinsanotusti ole. Jostain vain hommat pitää saada käyntiin. Vastarintaliikkeeseen tulee muitakin jäseniä ja heitä saa melko vapaasti valita 4 hengen ryhmään että ketkä ryhmään kuuluvat. Hahmoja pelissä on 10 ja optionaalisia rekrytoitavia neljä kappaletta. Eli ihan kohtuu suuri hahmokatras. Jokaisella hahmolla on jonkinlainen taustatarina ja joillakin jopa saadaan pieni sivujuoni aikaiseksi, jonka tehdessään saa uusia taitoja tai esineitä kyseiselle hahmolle. Kaikille hahmoille pystyy taikoja opettamaan Esperien avulla. Siinäkin suhteessa jälleen vähän erilainen FF, sinun pitää löytää Esper, laittaa se hahmollesi käyttöön, tappaa paljon vihollisia että saat taikapisteitä, kun olet saanut niitä tarpeeksi opit jonkin taian. Tämän jälkeen voit siirtää Esperin jollekkin toiselle hahmolle. Niin joo, nämä Esperit ovat pelissä käytettäviä voimallisia summon hahmoja.
Koko hahmo kaarti hamahelmin tehtynä :D siitäpä jollekkin tekemistä vinkvink
Nonni, eiköhän siinä ollut tarpeeksi lätinää näin yleisesti. Eli päästään niihin perus juttuihin kuten 

Grafiikka. Peli on tehty 16-bit aikakautena ja sehän näkyy sprite hahmojen runsaalla määrällä. Hahmot ovat kuitenkin toisistaan hyvinkin poikkeavia ulkonäöltään ja vihollis hahmot ovat myös hyvinkin näyttäviä. Itsestäni tuntuu vaan vieläkin typerältä kun viholliset näyttävät käytännössä paremmilta taistelussa mitä omat hahmot. Tähän tuli muutos vasta FF 7 aikoihin, kun ns. kartalla näkyvä hahmo muuttuu taisteluissa ihan erinäköiseksi.
Itseäni ärsyttää kun pelattavat hahmot pysyvät aina samanlaisina, kun taas viholliset ovat paljon hienommin tehtyjä
Äänet ja musiikki. Erittäin hyvää ja selkeästi Nobuo Uematsun tekemää musiikkia. Muuten mennäänkin tutuilla FF ääniefekteillä joten enpä oikein valittamista löydä.

Pelattavuus. Valikot ovat hieman kankeat ainakin näin nykystandarteilla, mutta muuten melko perus huttua. Hahmo voi liikkua neljään suuntaan, availla arkkuja ja kipittää hieman lujempaa pitämällä juoksunappia pohjassa (jos yhdellä hahmolla on sprintshoes esine käytössä niin pääsee vielä lujempaa) taistelut taasen ovat ATB (active time battle) toteutettuja, eli kun se hahmon nimen vieressä oleva mittari täyttyy pääset tekemään jonkin komennon hahmollasi (hyökkäys, taika, erikoinen, esine). 

Aika perus valikko, mutta jotenkin niin kankea kuitenkin.
Maailman kartalla pompitaan
Mitähän muuta pelistä voi sanoa? Se voi olla joidenkin mielestä hyvin vanhahtava ulkonäöltään. Juoni on hyvinkin erilainen verrattuna aiempiin osiin (siis ennen tätä kuudetta osaa) ja hahmot ovat hyvin persoonallisia (Kefka on käytännössä FF sarjan Jokeri). Itse en oikein lopusta tykännyt, se jätti kylmäksi. Muuten kyllä pelin parissa meni hulppeat 30h ja rapiat päälle. Näin vanhaa peliä on hankala arvostella, mutta jos tälle on pakko antaa jokin numero niin sanoisin arvosanaksi 8/10. Näin nykypeleihin tottuneelta kontrollit ja valikot ovat hyvin kankeat ja jos pitää pidempiä pelitaukoja niin suunta voi olla hyvinkin hukassa mihin pelissä pitäisi mennä seuraavaksi.

Hyvää

+ Hahmot
+ Juoni
+ Tykkään taidetyylistä
+ Pelattavaa paljon
+ Musiikit
 
Huonoa
  
- Wanhat valikot
- Grindaaminen
- Hankala hahmottaa tauon jälkeen minne pitää mennä
- Loppu 

 Ps. Kyseinen FF peli on käännetty melko monelle eri laitteelle, että suosittu peli kuitenkin kyseessä. Alunperin SNES konsolille, sitten PSone, GBA ja jopa Android ja iOS laitteille tullut! Käsittääkseni tosin paras on alkuperäinen. En tykännyt itse yhtään Android enkä iOS tyylistä.

Pelin Android versiosta kuvaa
 
Tässä GBA version kuvaa samasta pelistä    

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti