torstai 11. tammikuuta 2018

Layton's Mystery Journey: Katrielle and the Millionaires' Conspiracy 3DS


Pitkästä aikaa vähän erilaisempi 3DS:n peli tuli läpi pelattua.

Heille jotka tietävät tai muistavat Professor Laytonin seikkailuja joissa erilaisissa maisemissa tutkittiin suurennuslasilla karttaa/aluetta jotta löytyisi vihje kolikoita tai piilotettuja puzzleja niin samalla kaavalla hommat jatkuu. 


Uutuutena ovat oikeastaan kokonaan uudet hahmot, pelattava hahmo kun on Prof. Laytonin tytär Katrielle jonka isäpappaa ei näy missään ja häntä periaatteessa koitetaan löytää (vaikkei sitä kyllä juonellisesti juurikaan tuoda oikeastaan sen kummemmin). Ylimääräistä tekemistä ei kovin hirveänä ollut, vaatteita pystyi Katille ostamaan jos löytää kätkettyjä asuste kolikoita, ruuan valmistusta ohjeiden mukaan nirsoille asiakkaille sekä ns. labyrintti puzzle jossa pitää päästä pisteestä A:sta  B:hen.

Labyrintti minipeli.
Peli pyörii aloittelevan etsivän Katriellen uuden toimen ympärillä, toimeksiannot vaihtelevat laidasta laitaan, kadonneen lemmikin etsimisestä aina mysteeriseen pankki ryöstöön.  Kaikki toimeksiannot ratkaistaan tietenkin ratkaisemalla erilaiset aivopähkinät mitä joko löydetään tutkimalla esineitä tai puhumalla ihmisille.

Hahmot ja juoni ovat jotenkin...no sanotaan että korkeintaan keskinkertaisia. Juonessa ei tunnu olevan päätä eikä häntää ennenkuin ihan lopussa "nidotaan" sattuneet jutut jotenkun yhteen jos sittenkään. Muutenkin juonen kulku tuntuu enemmänkin pottupellossa menemiseltä kuin tasaisella maantiellä ajamiselta.

Ylhäällä iso matami ja kööri ja alhaalla karttanäkymä.

Puzzleissa itseäni ärsytti kuinka älytehtävät ovat muuttuneet enemmänkin kompatehtäviksi kuin oikeasti älyä vaativiksi, vaikkakin saahan sitä vitutukseen asti miettiä jonkin tehtävän ratkaisua kun vastaus on tyyliin peruna koska x+y=y-xy. Okei ei nyt ihan noin mutta minua itseäni henkilökohtaisesti kompakysymykset ärsyttävät. Nettiä tutkiessani kävikin ilmi että aiempien prof. Layton pelien puzzle kehittäjä on kuollut ja eri mies on astunut hänen saappaisiinsa ja sen kyllä huomasi.
Karttanäkymässä liikutaan edelleen pisteestä pisteeseen.

Graafinen tyyli on tuttua sarjan faneille. Eli jonkinlainen pseudo east meets west piirrostyyli. Itse tykkään vaikkakin välillä jotkin hahmot ovat suorastaan aivan naurettavan näköisiä. Kaikkia tämä taidetyyli ei varmasti miellytä. Välivideot ovat hienoja.

Tutkimista suurennuslasin kanssa, maastoa kun jaksaa tutkia voi löytyä vihjekolikko jos toinenkin. Itselleni niitä kertyi reilu 200
Musiikillisesti ja äänellisesti muutenkin, ainakin ääninäyttely on paikoin hyvin onnistunut. Musiikit taasen ovat sellaista taustasurinaa, ei ainakaan mikään kappale jäänyt päähän soimaan.

No en nyt menisi sanomaan, maailma on täynnä kompia ehkä ennemmin.

Peli loppuu myös siten että jatkoa olisi luvassa, mutta en mene kylällä valalle että tämä sarja enää jatkuu, ainakaan omalla kohdallani.

Arvosana 6/10

Sekava ja mitäänsanomaton juoni sekä mielenkiintoisten hahmojen laiminlyönti ja myöskin aivopähkinöiden laatu ovat huomattavasti laskeneet aiempiin osiin verrattuna. Kyllä tämän läpi pelasi mutta ei niinkään "yksi puzzle vielä" meiningillä vaan pitemminkin "milloin tässä tulee jotain mielenkiintoista tapahtumaan". Sellainen mentaliteetti syö peli iloa melkoisesti. 


Hyvää

+ Animaatio
+ Piirros tyyli
+ Jotkut hahmot 

Huonoa

-  Kompa puzzlet
- Juoni
- Jotkut hahmot
- Loppua kohden alkoi itsellä tuntumaan pakkopullalta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti