Ihmiset, nuo valepukuiset perkeleet!

Kun nyt tässä edelleen on minulla aikaa, niin kirjoitanpas tänne siitä kuinka kusipäisiä ihmiset ovat.
No ne on vaan niin perkeleen kusipäitä. Itsekkin olen kusipää, mutta yleensä ottaen en hiero sitä kusta jokaisen naamaan.
Mutta niin, mistäkös tämä tälläinen teksti? No ihan kokemuksesta. Mitä enemmän olen tavannut uusia ihmisiä, jutellut heidän kanssaan, koittanut olla sosiaalinen, mukava, hauska etc. Niin sitä enemmän olen sitä mieltä, että mieluumin olen kultani kanssa erakkona vuorilla asumassa muutaman vuoden kuluttua, vain kissat seurana. Siis, oikeasti. Jumalauta. Eikö sitä osata enää nykyään tehdä mitään muuta, kuin vittuilla, ylpeillä, puhua töistä, juoruta ihmisistä joita en/emme edes tunne tahi käyttäytyä kuin joku saatanan sika!
No mistäkös nämä tälläiset! HEAR ME AND I SHALL TELL THEE!

No ensinnännii, minä hyvin harvoin naamakirjassa pistän mitään sellaisia "nättejä" kuvia tai asia tekstiä, koska yleensä siitä seuraa vain sellaisia kommentteja mistä tulee itselle pahamieli. Tai ankara vitutus, mene ja tiedä.
Pistin jokin aika sitten kissakuvan, jossa kissat pääosissa. Myös oma kulta siinä näkyi, mutta ei pääosassa. No tästä tulee "huumori" kommenttia sitten kuinka ei emäntä sulta päätä repiny irti kun ei oo tukka laitettuna tuossa kuvassa etc. No ku ei se ollu se pointti vaa ne kissat. Tästä sitten "homo" tyylistä kommenttia etc. Kyllä, huumorilla ne oli (ehkä) tarkoitettu otettavaksi ne kommentit mutta! Kun miksei vain voinut laittaa joko ei mitään, pelkkä tykkäys jos tykkää tai sitten "onpas yltiö söpöä" tai jotain. Vaan ei, välitöntä vittuilua.

Minä en vain voi koskaan saada  mitään kaunista :,( tai jotain sellaista. Toisaalta sekin tilanne huvittaa enimmäkseen mutta kun ei aina jaksa tätä "äijä" vittuilua tai "äijäilyä" tai mitä vittua onkaan. Perkele, jos kuvassa on nätti perhonen niin se on nätti perhonen eikä mikään "homo" tai jotain muuta vastaava. Vittu.
Joko sitä on niin kurkkua myöten täynnä täytä "huumori" vittuilua, tai sitten siksi kun se tuntuu olevan niin perkeleen muodikasta paska trendiä joissain piireissä että siksikin vituttaa. Jaksa aina turhaa paskaa.

Sitten tullaankin tähän yleismaallisesti katsottuna ihmisiin. Siis reaali elämässä eikä vain naamakirjassa. Tunnen erään henkilön joka ei osaa kuin juoruta, kehua itseään, puhua lisää paskaa ja osaa olla kuin kotonaan vaikkei ole lupaa siihen annettu. Niin tässä mielenkiintoinen fakta, itselleni on opetettu tapoja pienestä pitäen. Jos olen jossain käymässä en mene heti ensimmäisenä sohvalle röhnöttämään, kiitän jos saan vaikka kahvia kupillisen, en pengo tavaroita, jos pöydällä vaikka jokin vihko tai jotain vastaavaa olisi niin en ole sitä lukemassa. Tai kysyn luvan että saanko lukea tai jotain sellaista, ellei se esine ole selvästi sellainen toisen henkilökohtainen juttu että en edes sitten koske siihen. Enkä puhu päälle (yleensä) enkä myöskään tongi paikkoja. Enkä perkele varsinkaan mene sängylle makaamaan. Enkä myöskään toisen koneelle mene ilman lupaa. Tai siis tee yhtään mitään jos ei ole lupaa, olen kuin kusi sukassa jos käyn vieraisilla. Varsinkin uusilla tuttavuuksilla. Vanhojen kavereiden kanssa meininki voi olla hieman eri, kun on jo tullut tavat tutuksi etc.

Mutta VITTU! Miksi minut on "siunattu" pitkäjänteisyydellä ja tahdikkuudella? Kun joku voisi kysyä, no mikset sano sitte mitään kun se toinen jotain sellaista tekee? No, siksi kun olen niin perkeleen järkyttynyt siitä että joku on niin pellossa kasvanut, että en voi edes ihmismielelläni sitä käsittää! Olen myös koittanut hienovaraisesti vihjata asiasta mutta mitä siihen saa vastausta, vammaisen virneen tai HAHA tai jotain muuta vastaavaa. Välillä tekisi oikeasti mieli vetää kunnon raivoapina kilarit ja hakata kyseinen henkilö tunnistamattomaksi mössöksi. Mutta kuten sanoin, minulla on pitkä pinna ja ikävä kyllä myös järkeä päässä. Siksipä siis tyydyn tähän tekstin tekemiseen ja vittuilemaan sille henkilölle aina kun vain jaksan vaivautua. Siinäkin kyllä sellainen henkilö joka kuvittelee olevansa maailman napa. Onneksi pääsee siitäkin eroon lähiaikoina.

On myös muitakin henkilöitä joilla on yhtä vittumaisia tapoja (tai niiden puutteita) mutta kun niin, olen niin saamaton paska etten edes pihalle viitsi potkaista näitä henkilöitä. Saattaahan niiltä vaikka rahaa saada. Ei sitä koskaan tiedä. Mutta joku kaunis päivä minä uskon että minulla kyllä kilahtaa kuten kerran teki ja siitä ei tule kuin rumaa jälkeä ja helevetinmoinen jälkipyykki.

Lyhyestä virsi kaunis. Ihmiset, varsinkin ne uudet tuttavuudet. Ovat melko varmasti kusipäitä ja toivot ettet olisi koskaan edes tavannut.

Muutama poikkeus kyllä on mutta se ei kuulu tähän.
Jatkakaa. Niin minäkin teen

Predator leffat

Kun nyt tässä odottelen sharewareja, mokkulan maksimaalisella nopeudella, joka tänään on harvinaisen hidas. Niin rustaan teille stoorin siitä, kuinka katsottiin bluurayna kullan kanssa Predator leffat!

Predator

Ah AHNOLD! Tuota 80-luvun miehisyyden ruumillistumaa. Kelpaa katsella sekä ihanat onlinerit. GET TO THA CHOPPA! Mutta niin, siis itse elokuvasta.

Ameriikan poliitikkoja on pudonnut metsään (helikopteri ammuttu alas) ja tilanne on kinkkinen kun virallista pelastusoperaatiota ei voida suorittaa sillä poliittiset ongelmat. Joten Arska (Butch taisi olla leffassa tai jokin vastaava über äijä nimi) lähetetään hätiin tiiminsä kanssa viidakkoon pelastustehtäviin.
Elokuvan alussa on sissi meininkiä sekä rymistelyä isojen aseiden kanssa, myöskin miehistä pullistelua unohtamatta! Elokuvan edetessä alkaa tosin outoja ruumiita löytymään ja kysymyksiä herättäviä outouksia löytymään syvältä viidakosta. Ulkoavaruuden asukkihan se paljastuu tietysti takapiruksi oudoissa katoamis tapauksissa, sekä Arskan tiimin harventajana. Juoni pääpiirteittäin tässä, kaikkea en selostamaan ala vaan katsokaa itse. Elokuva kuuluu omaan top 10 listaani ja taitaa olla aika kärki sijalla.

Äänet, tehosteet, näyttelysuoritukset sekä puvustus on omasta mielestäni tehty erittäin hyvin. Esimerkiksi Predatorin häivytys on hieno efekti. Sekä ottaen huomioon milloin tämä elokuva tuli, on varmasti muutama leuka loksahtanut auki kun on ensimmäistä kertaa nähnyt. Niin Predatorin itsessään kuin sen lelut. :)

Itse siis pidän tästä elokuvasta paljon, kakarana olen nähnyt ensimmäisen kerran ja siitä asti se onkin ollut sellainen elokuva jonka voi katsoa aina uudestaan ja uudestaan. Olenkohan valehtelematta nähnyt elokuvan elämäni aikana ainakin 50 kertaa tai enemmän.

Itse voin suoraan antaa elokuvalla arvosanaksi 9/10 (huomatkaa nostalgia fiilis myös nostattaa hieman pisteitä) mutta kun tää o nii hyvä.

Predator 2 

No tästä leffasta voin sanoa samantien että jotakin tästä puuttui, mikä ykkösessä oli.
Ehkä se, että tämä on kuvattu L.A:ssa eikä viidakossa. Näyttelijät vaihtuvat täysin ja tähän on koitettu huumoria ympätä, ikävä kyllä eletään 90-luvun alkua niin tuota...aijai. Väkisin väännettyä pullistelua ja huonoa huumoria. Kakarana tämä oli ihan viihdyttävä mutta en silloinkaan pitänyt tästä niin paljoa kuin ykkösestä. Jotkut efektit tietysti on paremmin tehty kun teknologia ehti kehittyä mutta ei se silti tätä pelasta.
Viihdyttävää rämistelyä, mutta tässä ei tule niin nostalgista fiilistä. En tiedä, jotenkin ei vaan kolahda. Mutta parempi kuin nykyajan elokuvista suurinosa. Sanotaan että arvosanaksi 7/10 tahi 6/10..en osaa päättää. Olkoot 6½/10. Puvusteet, tehosteet, äänet kaikki on kyllä hyvin tehty. Joitain outouksia tosin löytyy, omasta mielestäni. Kuten miksi sen Predatorin nakkaama frisbee päästää sellaista ihme ääntä kun se lävistää lehmän ruhot teurastomassa? Aina ihmetellyt sitä.

Predators

No tässä ollaan taas asian ytimessä. Viidakko...mutta vieraalla planeetalla! Hulluja ja vähemmän hulluja ihmisiä, alieneita, mököjä. Pistetään samalle planeetalle ja metsästetään niitä! JEAH! Tässä päästään siis samaan tunnelmaan mitä ykkösessä. Hieman paranoiaa, kusipäisiä ihmisiä, sekä ihmisen perusluonne epäillä kaikkia muita ihmisiä. Aluksi kun tyypit heräävät vapaa pudotuksessa tietämättä yhtään missä ovat ja miksi ovat siellä. Väärinkäsityksiä syntyy helposti mutta myöskin äkkiä porukka "ystävystyy" Paljon nykyajan näyttelijöitä mukana joita jopa itsekkin tunnen..mutten nimeltä.

Tunnelma on kyllä hyvä, juonikin on melko hyvin kirjoitettu ja jatkoa voi odottaa. Henkilökemiat toimii, äänet toimii, ryminä toimii. Tämä on paljon parempi kokonaisuus mitä 2 oli. Varsinkin pidin siitä hieman vinksahtaneesta selviytyjästä joka on ilmeisesti useamman vuoden selvinnyt vieraalla planeetalla. Yksin tosin, yksinäisyys tekee ihmisen mielelle hallaa. Sitä saa kivoja kavereita päänsä sisällä aikaiseksi.
Predatorit, kyllä luit oikein. Nyt niitä on heti monta kerralla. Metsästävät porukassa ja onpa näillä uusia lelujakin käytössään. Sekä lemmikkejä.

Asiasta tuhkakuppiin, en vain oikein vieläkään täysin ymmärrä, sekä pidän hieman hölmönä ideana näitä "super" predatoreja. Ovat hieman kookkaampia ja rumemman näköisiä mitä 1&2 osassa olevat. Tässäkin ovat pienemmän lajitoverin pistäneet köysiin ja kippaskappas tästä ihmiset saavat...umm kaverin. No ainakin..tai no katsokaa itse.

Mutta tämä leffa on kyllä hyvä uudelleen käynnistys ollut sarjalle. 2010 tuli että pitkään on odotettu. Jatkoa odotan myös. Tälle uskallan antaa 9/10 myös, ottaen huomioon että tämän vuosituhannen elokuva josta olen oikeasti pitänyt ja sarjakuvat lukeneelle tuo jotain järkeä joihinkin tapahtumiin.

Joten olkaatten hyvä ja katsokaapa nämä, bluray versioissa oli ainakin jonkin verran extroja joista osan jaksoi katsoa. Ikävä kyllä ei 2 osassa ollut sitä predator tanssia, ehkä youtuubista onnistuu löytämään. Naurahdin sille joskus. Mutta niin, katsokaa, ostakaa. Ei maksanut paljoa CDONilla ainakaan tuo boxi.

Jatkakaa.